Huomenna alkaa joulukuu, joka on yleensä itselleni vuoden kiireisen kuukausi. Nyt on toisin, niin kuin kaikki on tuntunut olevan tänä vuonna. Vielä viikko sitten olin varautunut viikottaisiin treeneihin ja useampaan joulukonserttiesitykseen, mutta nyt onkin vapaata. Kuorot jäävät joulutauolle ja seuravaan kerran lauletaan taas yhdessä ehkä vuonna 2021 – valoisammat ajat ovat kaikkien toiveissa varmasti nyt tämän synkkyyden keskellä.
Itselleni tässä syksyssä on ollut vaikeinta epätietoisuus ja siksi rajoitukset tulivat tavallaan helpotuksena. On yksinkertaisempaa, kun tietää mitä on luvassa, vaikka tärkeitä ja kivoja juttuja peruuntuukin. On ahdistavaa elää töiden suhteen epäselvässä mössössä, jossa ei oikein koskaan tiedä, miten homma toimii vai toimiiko lainkaan – ja sitä tämä koko syksy on minulle ollut. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa elämässäni motivaationi muusikon työtä kohtaan on ollut todella koetuksella. Kuoronjohtajan työ on työmäärään nähden hyvin matalasti palkattua, mutta se kuitenkin tuottaa upeita elämyksiä ja palkitsee usein konsertti-ja keikkatilanteissa, ja nyt nuo kaikki on viety meiltä pois. Tuntuu että kulttuurialaa tämä kriisi on muutenkin kurittanut kaikkein voimakkaimmin, vaikka monet kulttuuritahot ovat tehneet älyttömän paljon töitä sen eteen, että konsertteja ja tapahtumia voisi ylipäätään järjestää. Alennusmyynteihin rynniminen ilman turvavälejä tai ravintolassa hengailu porukassa ilman maskia näyttäisi olevan edelleen sallittua, mutta taidetapahtumassa istuminen hiljaa maski päällä, kaukana toisista ihmisistä ei? Täytyy todella toivoa että nämä rajoitukset nyt tepsivät, jotta
Harmituksen ja pettymyksen keskeltä olen löytänyt tästä tilanteesta myös paljon positiivista. Kerrankin minulla on aikaa valmistautua kunnolla jouluun! Ehdin kokeilla ehkäpä uusia joululuomuksia, tehdä kunnon joulusiivouksen, hankkia joulukuusen ja koristella kotia joulukuntoon. Myös osa mökin syystöistä on vieläkin (!) tekemättä, joten toivottavasti ehdin sielläkin viettää aikaa nyt enemmän. Lokakuussa vielä suurin osa omenapuun lehdistä oli puissa, nyt ne ovat vihdoin pudonneet ja valmiita haravoitaviksi. Etelä-Suomen joulukuun kelit ovat yleensä olleet varsin leutoja, joten syystöiden venyminen ei juuri haittaa – mökillä on ihana käydä valoisan aikaan puuhastelemassa ja fiilistelemässä tulevan kevään ja kesän juttuja jo hyvissä ajoin.
Viime kevään lockdownin aikana huomasin, miten hyvää luppoaika tekee luovuudelle. En muista olleeni pitkään aikaan niin idearikas ja inspiroitunut, kuin viime keväänä. Siispä toivon, että tämä aikaistunut joululoma tuo mukanaan myös paljon uusia mahtavia ideoita ja myös ehkä energiaa toteuttaa niitä. Ensimmäisen idea oli aloittaa joululaululivet instagramissa, joista ensimmäinen tapahtui eilen ja sai ihanan vastaanoton. Seuraava on tiedossa ensi sunnuntaina klo 18, tervetuloa kuulolle! Somekanavistani edelleen instagram on muutenkin varmasti se aktiivisin paikka, mutta tiedä vaikka innostuisin päivittämään blogiakin useammin.
Tästä joulukuusta tulee erilainen kuin mistään aiemmista, mutta se ei ole pelkästään huono asia. Poikkeukselliset ajat tarjoavat poikkeuksellisia mahdollisuuksia – ehkäpä tänä vuonna ehtii vielä syntyä jotain uutta ja ihmeellistä.
