Yearly Archives: 2021

Uusi kaupunki kutsuu!

Muutto lähestyy. Saamme avaimet uuteen kotiin ehkä jo tämän kuun lopulla: sitten alkaa ensiksi remppa ja sen jälkeen armoton muuttopakkaaminen. Vaikka odotan huhtikuuta malttamattomana, niin en voi sanoa silti odottavani sitä itse muuttotapahtumaa, enemminkin odotan sitä seesteistä muuton jälkeistä aikaa, kun tavarat ovat löytäneet paikkansa ja uusi koti alkaa näyttää omalta.

Olen tähän saakka pitänyt uuden kodin sijainnin salassa suurelta yleisöltä ja saanut hurjan määrän kyselyjä siitä, että “minne te nyt oikein muutatte?”. Tässä tulevassa muutossa on ollut itsellenikin sen verran sulattelemista, että olen halunnut ensin pureskella asiaa rauhassa itse ja miettiä tarkasti, että mitä ylipäätään haluan kertoa uuden kodin sijainnista. Olen kertonut, että lähdemme aika kauas nykyisiltä kulmilta ja näin tosiaan teemme – muutamme pois Helsingistä, ja koko pääkaupunkiseudulta!

Aloimme haaveilla uudesta kodista isosti jo viime syksynä, ajatuksena oli vain löytää vähän lisää tilaa, kun pikkukaksio on tuntunut alusta saakka ahtaalta kahdelle. Ensin katselimme asuntoja kantakaupungista, mutta pikkuhiljaa alkoi tuntua siltä, että voisimme muuttaa jopa kauemmaksikin. Listasimme toiveitamme uuden kodin suhteen moneen otteeseen ja vähitellen alkoi hahmottua meidän kriteerilista. Asuntokaupat sokkona -konseptin mukaisesti pyrimme tiivistämään ne kolmeen tärkeimpään, ja saimme lopputulokseksi tällaisen listan:

-3-4h (neliöitä vähintään 70 – työhuone haaveenain!)
-oma piha (eli rivi-pari-tai erillistalo, ehkä jopa omakotitalo)
-alle tunnin matka julkisilla Helsinkiin

Toki paljon muitakin toiveita oli, mutta nuo olivat ne oleellisimmat. Etsimme talotekniikaltaan hyväkuntoista asuntoa, josta kevyemmällä pintaremontilla saisimme laitettua omannäköisen. Emme oikeastaan etsineet unelmiemme kotia, sillä se unelmakoti olisi joko n. 100-vuotias vanha hirsitalo jossain rauhallisessa paikassa upean puutarhan keskellä tai vaihtoehtoisesti alusta saakka itse rakennutettu, omien toiveiden mukainen koti. Kumpikaan noista unelmavaihtoehdoista ei oikein sovi meidän tämänhetkiseen elämäntilanteeseen, johon kuuluu sekä opiskelut ja työt. Juuri nyt tarvitsemme suhteellisen helppoa ja vaivatonta asumista, ja halusimme muutenkin päästä muuttamaan aika pian, emme vuoden päästä.

Uusi koti löytyikin yllättävän nopeasti sen jälkeen, kun aloimme pääkaupunkiseudun lisäksi katsella koteja myös Kirkkonummelta. Jos joku olisi vuosi sitten kysynyt että voisinko muuttaa Kirkkonummelle, olisin varmaan lähinnä nauranut, mutta yllättäen nyt valinta tuntuu tosi luonnolliselta ja helpolta. Uusi koti on erillistalo rauhallisella sijainnilla, luonto on ihanan lähellä ja Helsinkiin pääsee noin puolessa tunnissa autolla ja alle tunnissa junalla – se riittää meille. Kaikista asumismuodoista juuri erillistalo oli meidän suurin toive, sillä emme olleet ihan valmiita ottamaan itse vastuuta omakotitalosta, mutta toivomuksena oli samaan aikaan se, että meillä ei olisi seinänaapureita. Tulevaisuudessa ei tarvi siis murehtia sitä, mitä naapurit miettivät musisoinnistamme ja pianoa voi soittaa vaikka keskellä yötä, hurraa!

Olen asunut vuodesta 2011 lähtien Helsingin kantakaupungin alueella, joten tämä on oikeasti iso muutos. En edes ala listaamaan tähän asioita, mitä jään Helsingistä kaipaamaan, mutta niitä on paljon. Ostotarjouksen hyväksymisen jälkeen olen käynyt monenlaisia fiiliksiä läpi, mutta vahvimpana on silti säilynyt kokoajan se tunne siitä, että päätös on oikea. Kaipasimme rauhaa, luontoa ja omaa tilaa järkevän matkan päässä Helsingistä, ja sitä tosiaan nyt saamme. Helsinki pysyy kyllä täällä – jos ikävä kasvaa liian kovaksi, niin aina pääsee takaisin. Nyt on silti aika kokeilla jotain ihan uutta!

Seuraavalla viikolla voin kertoa jo vähän enemmän itse talosta, mutta sitä ennen olisi hauska kuulla, mitä ajatuksia tämä “suuri muutos” teissä seuraajissa herättää? Yllätyitkö vai osasitko ehkä aavistaa jotain tällaista?

ps. pahoittelut hiukan harhaanjohtavasta otsikosta – minä en edes ajatellut, että Kirkkonummihan on KUNTA eikä kaupunki! 😀

Tunnelmallisiin iltapalahetkiin: tomaatti-ricottagalette

Kaupallinen yhteistyö: @keijutuotteet ja Asennemedia


En muista olenko maininnut siitä, että kanssani asuu nykyään mestarikokki. Poikaystävälleni ruuanlaitto on harrastus, johon hän suhtautuu aika intohimoisesti, ja minä saan nauttia yleensä tuon harrastuksen helmistä. Olen onnellinen osaani, mutta yksi haittapuoli tässä tilanteessa on: oma kokkailuni on jäänyt aika minimiin, ja usein huomaan omalla ruuanlaittovuorollani ehdottavani noutoruokaa tai jotain puolivalmisteita. Olen nyt viime aikoina yrittänyt skarpata ja palauttanut mieleeni erityisesti sellaisia helppoja ja vaivattomia reseptejä, josta kaltaiseni suurpiirteinen (ja myönnetään, vähän laiska) kokki myös innostuu. Siinä missä pikkutarkat ja huolelliset ruuanlaittovaiheet inspiroivat avopuolisoani, niin itse innostun rennon rustiikkisesta ruuasta.

Galette on ollut jo vuosia yksi bravuurini, ja oikeastaan se voi olla kenen tahansa bravuuri, sillä se on niin helppo että sen leipomisessa onnistuu kuka vain. Galette on ranskalainen rento piiras, jonka valmistamiseen ei tarvita edes piirakkavuokaa ja täytteeksi kelpaa melkein mikä vain, suolainen tai makea. Sesongin mukaan täytetyt piiraat ovat lemppareitani: esim. nyt voisi toimia veriappelsiinigalette ja vähän keväämmällä parsagalette. Tällä kertaa toteutin iltapalalle teen kanssa nautittavaksi tarkoitetun suolaisen piirakan, jossa yhdistyvät värikkäät kirsikkatomaatit ja kermainen ricottajuusto. Galette vaatii ehkä hitusen enemmän vaivaa kuin iltapalavoileivät, mutta palkitsee lopputuloksellaan!



Olen käyttänyt Keijun levitteitä jo pitkään, Keijun laktoositon kasvisrasvalevite eli ns. “Sininen Keiju” on ollut se kotimainen ja oikeasti hyvänmakuinen tuote, jota on olen käyttänyt lähes kaikessa vegaanisessa leivonnassa ja ruuanlaitossa. Keiju Kaura on minulle siis miellyttävä uutuus – se on sekä vegaaninen että palmuöljytön. Tuotteelle on myönnetty Sydänmerkki, joka kertoo sydänterveydelle paremmasta valinnasta rasvan laadun ja suolan suhteen. Makunsa puolesta Keiju Kaura -levite toimii mielestäni loistavasti sekä leivän päällä että leivonnassa – etenkin tällaisissa taikinoissa, joissa jauhoihin sekoitettavan rasvan pitäisi olla pehmeää. Galetten pohjataikina syntyy valehtelematta viidessä minuutissa!  Anne oli kokeillut myös Keiju Kauraa ruuanlaitossa, käy tsekkaamassa helpon sieni-riisipannun reseptin Annen blogista.


Tomaatti-ricottagalette

Pohja

4,5 dl vehnäjauhoja
125 g Keiju Kaura -levitettä
1 tl suolaa
ripaus sokeria
3-5 rkl kylmää vettä

Täytteet

rasiallinen kirsikka-tai luumutomaatteja eri väreissä
1 valkosipulinkynsi
125 g ricotta-juustoa
pieni pala parmesania
kourallinen tuoretta basilikaa ja timjamia
suolaa
mustapippuria
(kananmuna voiteluun)

Valmista ensin pohja. Sekoita jauhot, suola ja sokeri kulhossa. Nypi joukkoon Keiju Kaura -levite. Lisää jääkylmää vettä ruokalusikallinen kerrallaan, kunnes taikina on helposti muotoiltavaa. Kääri taikina kelmuun ja anna sen tekeytyä jääkaapissa n. tunnin verran.

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja valmistele täytteet. Pese ja siivuta kirsikkatomaatit ja hienonna tuoreet yrtit sekä valkosipuli. Laita tomaattisiivut, yrittihakkelus ja valkosipuli samaan kulhoon ja sekoita varovaisesti. Raasta parmesaania n. puoli desiä valmiiksi.

Ota pohja jääkaapista ja muotoile siitä iso pyöreä levy leivinpaperin päälle. Levitä levyn päälle ensiksi parmesanraaste niin, että pari senttiä reunoista jää vapaaksi. Lisää parmesanraasteen päälle suurin osa ricotta-juustosta nokareina ja levitä sitten päälle yrtti-valkosipulisilpussa pyöritellyt tomaatit. Käännä tämän jälkeen piirakan pohjat varovaisesti täytteen päälle ja lisää lopuksi loput ricottasta.

Paista galettea n. 25min uunissa keskitasolla, kunnes se on

Ps. Saat vegaanisen version korvaamalla ricotta-juuston esim. vegaanisilla juustokuutioilla ja jättämällä parmesanin pois. Voit myös jättää juustot reseptistä kokonaan ja pyöritellä tomaatit  sen sijaan vegaanisessa valmispestossa (n. 1dl).


Kerro, jos innostuit kokeilemaan tätä reseptiä – mitä sinä laittaisit iltapala-galetten täytteeksi?

Kallion koti on myynnissä!

Nyt se on myynnissä! Kallion kaksioni siis. Mun ensimmäinen ihan oma asuntoni, josta ehti kahden vuoden aikana tulla mulle hyvin tärkeä paikka. Nyt myyntihetken lähestyessä olen alkanut tuntea vähän sellaista selittämätöntä haikeutta tästä luopumisesta: miksi luovun tästä ihanasta kodista, jonka suunnittelin juuri itselleni? Jostain syystä jännittää, että jos uusi koti ei alkaisikaan tuntua kodilta ja jäisinkin haikailemaan vanhan perään.. Ehkä tästä syystä on hyvä, että myynnin hoitaa ammattilainen, enkä minä itse. Ostajaehdokkaat tuskin innostuisivat mun sentimentaalisuudesta tätä kotia kohtaan.

Tein kaupat tästä kodista kaksi vuotta sitten. Kohde ilmestyi oikotielle juuri ennen joulua ja soitin samantien välittäjälle, joka kertoi saaneensa jo useamman yhteydenoton. Sovimme näytön joulupyhien jälkeen, juoksin näyttöön lähes suoraan junalta, koska olin tullut juuri vanhempieni luota joulunvietosta. Asunto oli aika ikävässä kunnossa, mutta siinä oli speksit kohdallaan: kulma-asunto, jossa seinänaapureita vaan yhdellä puolella, hoidettu taloyhtiö, todella järkevä pohja ja ihanteellinen sijainti. Metro ja ratikka menevät suoraan lähes alaovelta, kaikki Hakaniemen ja Kallion palvelut ovat vieressä ja ranskalaiselta parvekkeelta näkee sekä Kallion kirjaston että Töölönlahden. Jätin asunnosta tarjouksen heti samana iltana, tarjosin vähän yli pyyntihinnan. Seuraavana päivänä tuli soitto välittäjältä, että minun tarjous oli voittanut, lisäksi asunnosta oli tullut kolme muutakin tarjousta.


Ennen muuttoa tämä koti kävi läpi täydellisen muodonmuutoksen: huonokuntoinen keittiökomero muuttui valoisaksi avokeittiöksi, elämää nähnyt laattalattia tammiparketiksi ja valkoiset seinät saivat uudet sävyt. Materiaali-ja sävyvalintoja pohdittiin silloin tarkkaan – nyt kahden vuoden asumisen jälkeen tekisin mieluusti samat valinnat. Eniten olen iloinnut tämän kodin keittiöstä, kvartsitasosta ja messinkisistä yksityiskohdista. Uuteen kotiin tekisi mieli laittaa vähän samoja juttuja, sinnekin on tulossa keittiöremontti ennen muuttoa..


Jännittää. Kohta (toivottavasti) tämä koti löytää jonkun uuden omistajan ja me jatketaan toisaalle. Tässäpä olisi siis hyvä koti jollekin, joka etsii kompaktia, rakkaudella remontoitua kaksiota loistavien kulkuyhtyeyksien ja palveluiden ääreltä.

Myynti-ilmoituksen löydät täältä.