category: vinkit

Luonnonmukaiset aurinkorasvat x 3

Hellesäät ovat täällä vihdoin! Ja allekirjoittanut ei ole siitä ihan niin innoissaan kuin suurin osa suomalaisista tuntuu olevan. Rakastan kesää, lämpimiä kesäöitä, valoa ja lämpöä, mutta kuumimman ajan päivästä vietän mielellään sisätiloissa ja pitkät hellejaksot vähän ahdistavat. En silti valita, sillä näin lämmintä meillä on harvoin – lisäksi ilman hellettä en pääsisi nauttimaan rakastamistani pimeistä mutta lämpöisistä kesäilloista.

Käytin nuoruudessani aurinkorasvaa varsin huolettomasti tai en lainkaan, tyhmä kun olin. Kerran kun on palanut pahasti, niin palaa myös helposti uudelleen, siispä nykyisin aurinkorasvat ovat vakiokäytössä alkukeväästä loppukesään. Aurinkorasvoissa on mielestäni erityisen tärkeää suosia luonnonkosmetiikkavaihtoehtoa, sillä synteettiset UV-filtterit kuormittavat ympäristöä ja voivat häiritä hormonitoimintaa (kattavasti tietoa aiheesta löytyy esim. Kemikaalicoctailin parin vuoden takaisesta postauksesta.)

Tässä koottuna kolme suosikkimerkkiäni luonnonmukaisista aurinkorasvoista, jotka eivät jää iholle valkoiseksi kerrokseksi ja toimivat tehtävässään loistavasti, eli suojaavat ihoa palamiselta:

Biosolis-aurinkorasvat levittyvät hyvin, eivätkä jätä ihoa valkoiseksi. Biosoliksen tuotteet koostuvat vain kasviainesosista, luomutuotetuista kasviöljyistä ja luonnonmineraaleista. Tuoteperheeseen kuuluu laajasti monenlaisia aurinkorasvoja, suihkeita ja öljyjä spf 50 saakka. Käytän yleensä kasvoilla spf 15 päivävoidetta, mutta huomaan nenäni ruskettuvan / palavan muita kasvojen osia helpommin, joten taputtelen sille yleensä tuota 30-suojakertoimen kasvorasvaa.

Algamariksen rasvat saavat pisteet kauniista purkeista ja ihanasta tuoksusta. Merkillä on myös 50-suojakertoimen rasvoja, jotka ovat täysin tuoksuttomia ja osa hypoallergisia, mutta meikäläinen rakastaa näitä hennosti kookokselle tuoksuvia rasvoja. After sun on myös ihana, käytän sitä oikeastaan aina auringossa hengailun jälkeen, vaikka iho ei olisikaan palanut.

Oma vakiotuotesarjani, Ekopharma professional tarjoaa myös toimivan spf 15 aurinkorasvan, joka toimii erityisesti nyt loppukesästä, kun korkeampaa suojakerrointa ei enää tarvita. Oma suosikkini on suojaava päivävoide, jonka käytön aloitin jo varhain keväällä – on hyvä muistaa että aurinkosuojaa tarvitaan aina, kun auringossa oleillaan, ei vain kesäkuukausina. Ihoni ei ole ehtinyt tänä vuonna palaa onneksi ollenkaan, mutta olen käyttänyt aloe vera-hoitogeeliä ärtyneen ihon rauhoittamiseen karvanpoiston jälkeen ja se on toiminut siinä älyttömän hyvin, vaikka tuotteen tuoksu vaatiikin hiukan totuttelua.

Tuotteet saatu testiin.

Puutarhurina kerrostalossa?

yhteistyössä Kauniisti kotimainen / Kauppapuutarhaliitto ry & Tradetracker

Kesän tulo herättää joka vuosi sisäisen viherpeukaloni ja haaveen omasta pienestä puutarhasta. Lähialueelta löytyy ihania puistoja kukkapuineen, mutta silloin kun oikeasti haaveilen siitä että saisin työntää kädet multaan ja tehdä omia istutuksia, niin yleisistä puistoista ei ole juuri iloa. Meillä ei harmikseni ole omaa parvekettakaan ja tuuletusparvekkeille istutuksien vienti on kielletty. Onneksi meillä on kuitenkin idyllinen taloyhtiön sisäpiha, jossa voi toteuttaa haaveitaan ja leikkiä kaupunkipuutarhuria – aiempina vuosina olen vienyt sisäpihalle yrttejäni kasvamaan ja tänä vuonna intouduin istuttamaan ensimmäiset pihakukkani naapureiden iloksi.

Sain naapureiltani toiveen värikkäistä ja iloisista kukka-asetelmista, ja niillä eväin lähdin puutarhakauppaan etsimään pihallemme sopivia pihakukkia. Sisäpihalle paistaa aurinko aika kuumasti mutta toisaalta siellä ei ole mitään katosta tai katettua aluetta, eli sateisena kesänä kukat saattavat saada vähän liikaakin kosteutta. Valitsin istutusteni pääkukasi samettikukan, jota löytyy oranssin, ruosteenpunaisen ja keltaisen sävyissä. Samettikukka kestää hyvin sekä kuivuutta että sadettakin ja se on yksi kestävimmistä pihakukista, joten ajattelin sen sopivan hyvin sisäpihallemme, johon paistaa aurinko aika kuumasti mutta toisaalta siellä ei ole sateen varalle mitään katosta tai katettua aluetta. Samettikukat toimivat myös tuholaisten karkotuskasvina, joten toivon niiden pitävän örkit ja ötökät loitolla mintuista ja muista sisäpihayrteistämme. Samettikukkien kaverina istutuksissa on petuniaa ja murattia.

Kukkien istuttaminen ei ole mitään rakettitiedettä vaan helppoa ja hauskaa puuhaa, kunhan muistaa pari perusjuttua:

  • Sopiva ruukku. Ruukun täytyy olla tarpeeksi suuri kasville ja sen pohjalla on hyvä olla reikä, josta ylimääräinen vesi pääsyy valumaan pois, etteivät kukat huku.
  • Oikeanlainen kukkamulta. Pihakukille sopii hyvin esimerkiksi kesäkukkamulta, jossa on mukana kastelukiteitä.
  • 2-4cm ruukkusoraa kukkaruukun pohjalla auttaa kasvia pysymään pidempään hengissä. Itse ostin ruukkusoraa ihan lähikukkakauppiaalta parilla eurolla ison pussillisen.
  • Kukkien lannoitus ja kastelu. Helpointa on lisätä nestemäinen lannoite kasteluveden sekaan n. kerran viikossa. Lisäksi kuolleet kukat kannattaa nyppiä pois, niin kukka säilyy kauniina pitkään.
Suosin usein vaatehankinnoissani ja ruokaostoksisa kotimaista, ja niin haluan tehdä myös kukkien ja muidenkin pihan kasvien suhteen – lähikukat ovat laadukkaita ja kestäviä, eikä niistä synny pitkiä kuljetuskustannuksia-ja päästöjä. Varmasti suomalaiset kukat tunnistaa sirkanlehtimerkistä, joka löytyy postauksen lopusta.

Puutarhahommiin päästäkseen ei siis tarvitse omistaa pihaa, ainakin meidän talossamme ehdotukseni kukka-istutuksista otettiin hyvin vastaan. Tuli taas todettua että jaettu ilo on moninkertainen ilo, etenkin kun vastuukin kukkien kastelusta ja hoidosta jakaantuu useamman ihmisen kesken.

Löyly – helmi Hernesaaressa

löyly

Joko olette käyneet Löylyssä? Helsingin Hernesaareen avautui alkuviikosta uusi kaupunkilaisten olohuone, jossa yhdistyy sauna, ravintola ja iso merinäköalaterassi. Saunaan pääsee kuka vain pääsymaksun maksamalla ja terassillakin riittää tilaa isommillekin seurueille. Itse olen tietenkin aina innoissani kun lähialueelle avataan joku uusi mielenkiintoinen paikka, ja toissailtana pyöräilimme Hernesaareen ihastelemaan Löylyä.

Ihasteltavaa riittikin, Löyly on ihan mielettömän upea rakennus. Pääosassa on oikeutetusti merinäköala, jota pääsee ihailemaan kolmessa kerroksessa. Ravintolapuolikin näytti kovin viihtyisältä, tällä kertaa tosin joimme vain kahvit ilta-auringossa ja ruokapuoli jäi muuten kokeilematta. Listalla näytti olevan jotain suoraan vegaaneillekin, raakakakkua, smoothieita ja jäätelöitä – tänne siis pian aamupalalle?

löylylöyly

Olen asunut nyt punavuori-ullanlinna-alueella viisi vuotta ja huomannut, että lämpiminä kesäpäivinä merenrannan kaikki mahdolliset ravintolat ja terassit tuppaavat olemaan täynnä ja jonot tiskille pitkiä. Muutaman vuoden sisään Hernesaareen nousseet kolme uutta paikkaa ovat tulleet siis tarpeeseen. Hernasaaren rantaan en ole vielä oikein ihastunut, mutta Birgitta oli jo viime kesänä vakiopaikkani ja tulevana kesänä minut voi löytää todennäköisemmin joko sieltä tai Löylystä. Ehkä tästä kesästä tuleekin terassikelien kannalta suotuisampi kuin viime vuonna?

löylylöyly

Löyly Helsinki

Hernesaarenranta 4
00150 Helsinki