Monthly Archives: March 2016

Ajatuksia ilmastoystävällisestä ruuasta + herkullisen papupastan resepti

19.03.2016pohdintaa, reseptit, ruoka, veganViena

Tänään vietetään Earth Houria, eli maailman suurinta ilmastotapahtumaa, jolloin kodin valot sammutetaan tuhansissa eri kaupungeissa tunnin ajaksi. Earth Hour ei ole sähkönsäästötempaus, vaan sen tarkoitus on muistuttaa ihmisiä ilmastokriisistä. Ystäväpiirissäni Earth Houria on vietetty yleensä hauskan kynttiläillallisen merkeissä – tänään vietän itse tapahtumaa Pariisista käsin, ehkä kokkaan täällä airbnb-kämpässämme illallisen kahdelle. Pariisissa vegaaniruokatarjonta ei ole huipussaan, mutta muutamia kivoja paikkoja olemmekin jo bonganeet, näistä lupaan juttua myöhemmin.

Olin lukioikäisenä vähän aikaa kasvissyöjä, koska koin sen olevan lihansyöntiä ekologisempi vaihtoehto. Kokeilun päätyttyä asia kuitenkin unohtui, ja elin pitkään huolettomana sekasyöjänä ajattelematta ruokaa mitenkään ympäristökysymyksenä. Ruoantuotanto aiheuttaa nykyään kuitenkin viidesosan ilmastonmuutosta kiihdyttävistä päästöistä, eli saman verran kuin liikenne. Heräsin tilanteeseen viime vuoden loppupuolella ja omalta osaltani tuntui täysin oikealta jättää eläinperäiset ruuat pois lautaselta lähes kokonaan. Edelleen haluan suhtautua ruokaan rennosti, ruoka ei saa olla uskonto – täällä Pariisissakin aion syödä croissantteja ja pari leivosta, jos siltä tuntuu. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta tärkeää olisikin eläinperäisten tuotteiden vähentäminen, on helppo ymmärtää että absoluuttinen veganismi on monille liian hankala toteuttaa. En itsekään ole täysin vegaani, noudatan vain kasvipohjaista ruokavaliota, pyrin huomioimaan sesongit kasviksia ostaessa ja yritän minimoida ruokahävikin määrän. Villa-ja silkkivaatteista tai aidoista nahkakengistä en osaisi luopua.

Vegaaniruokavalion toteuttaminen on mielestäni helpointa kotona. Kaupoissa on älyttömän hyvät valikoimat nykyään kaikenlaista kasvipohjaista ruokaa, lähikaupastani saan lähes kaiken mitä tarvitsen – soijamaidot-ja jugurtit, kaurakerman, tofun ja jopa vegaanisen juustonkin. Jos siis vegaaniruokavalio kiinnostaa, mutta työpaikkaruokalassa vaihtoehtoja ei ole tai kokee anoppilassa lihapadasta kieltäytymisen liian hankalana, voi kokeilla kotivegaaniutta. Kokeile vaihtaa kahvimaito kasviperäiseen (oma suosikkini on soijamaito), korvata kuohukerma kaurakermalla ja anna kasviproteiinin lähteille, kuten pavuille ja tofulle mahdollisuus. Kaikki on kiinni maustamisesta, herkullisia vegereseptejä on maailma täynnä – voit aloittaa vaikka tästä helposta papupastasta, jonka reseptin sain ystävältäni. Tämä ei ole kovin juhlallinen illallisruoka, mutta todella maittava ja nopeas arkiherkku, jota tarjoaisin kyllä mielelläni ystävillenikin.

Herkullinen papupasta (kahdelle)

1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
öljyä paistamiseen
1 rkl Arrabbiata-pestoa
8-10 aurinkokuivattua tomaattia pilkottuna
1–2 rkl aurinkokuivattujen tomaattien öljyä
1 tlk valkoisia papuja (esim. GoGreen)
mini-tai luumutomaatteja
200–400 g pastaa
Violifen vegaaniparmesania tai itse tehtyä vegaaniparmesaania

Keitä pasta hyvin suolatussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan.

Pastan kiehuessa valmista papukastike. Pilko sipulit ja valkosipulit, kuullota pannussa öljyssä. Kun sipulit ovat kuullottuneet, lisää pesto, pavut, aurinkokuivatut tomaatit ja niiden öljy. Kun pasta on viittä vaille valmis, lisää kastikkeen joukkoon vielä puolitettuja mini-tai luumutomaatteja. Voit halutessasi lisätä mukaan myös hiukan pastan keitinvettä.

Sekoita pasta ja papukastike keskenään. Annostele pasta lautasille, raasta mukaan reilusti vegaaniparmesania. Tarjoile.

Marimekon sisustuskevät 2016

14.03.2016inspiration, koti ja sisustus, suomalainen design, yhteistyöViena

yhteistyössä Asennemedia ja Marimekko

Niin kauan kun muistan, on lapsuudenkotiini kuulunut Marimekko: verhoissa, lakanoissa, pöytäliinoissa. Eikä ollut pelkkää unikkoa, vaan useita eri kuoseja, kuten muijaa, pukettia ja tasaraitaa. Pääsin lapsena usein äidin mukaan ostoksille marimekon liikkeeseen – muistan, kun hankin pikkutyttönä itse säästämilläni rahoilla tummansinisen urbaani-olkalaukun ja sen, miten täydellinen YO-mekko löytyi pitkän jatkuneen etsinnän päätteeksi juuri Marimekosta. En usko, että on yhtään liioiteltua sanoa, että rakkaus suomalaista laadukasta suunnittelua kohtaan on syntynyt jo lapsuudessa juurikin Marimekon kautta.

Ilokseni pääsin Marimekon ja Asennemedian kampanjan myötä tutustumaan Marimekon sisustuspuolen ihaniin kevätuutuuksiin ja kokeilemaan, miten ne sopisivat omaan sisustukseeni. Marimekon sisustuskevät on raikas, valoisa ja pirteä – väreistä nousee esille eniten omat lempivärini, vaaleanpunainen ja tummansininen. Innostuin stailausprojektissani ehkä vähän liikaakin, kuvia syntyi niin paljon, etteivät ne kaikki edes mahtuneet tähän postaukseen, luvassa on siis lisäkuvia myöhemmin. Sain valita mallistosta kuvauksien päätteeksi yhden esineen itselleni, olisin kyllä voinut ottaa vaikka kaikki. Osaatko arvata, mikä uutuuksista jäi meille?

Ehdottomasti parasta kevätmallistossa ovat uudet Carina Seth Andersonin suunnittelemat, suupuhalletut lasimaljakot. Pieniä flower-maljakoita saa vaaleanpunaisena ja kirkkaana – omia pikkumaljakoita yhdistelemällä niistä sai koottua kauniin rykelmän keittiön pöydälle. Oletteko muuten huomanneet, että kaupan yleensä ankeista valmiskimpusta saa ihania, kun kukat ripottelee erikseen moneen pieneen maljakkoon?

Pienten maljakoiden lisäksi mallistossa oli kaksi isompaakin vaasia – valkoinen Ming ja kirkas Urna. Näin isoihin maljakoihin saa jo aika näyttäviä kukka-asetelmia, mutta ne toimivat myös ihan sellaisenaan upeana sisustuselementtinä.

Kevätmalliston kuoseista minulle mieluisimpia olivat vinoraitainen Mint ja tummansiniruutuinen Okko. Mint-tyynynpäälliset olivat ihanan isot, 40x60cm, ja sopivat ihan täydellisesti makuuhuoneeseen, yksiväristen harmaiden ja valkoisten pellavalakanoiden kaveriksi. Heittäydyin jopa uhkarohkeaksi kuosien yhdistelijäksi, Okko ja Mint sopivat myös hyvin samaan petiin ilman riitelyä. Liian usein sitä itse arastelee kuosien käytössä, “ei ruutua ja raitaa samaan asuun”-kummittelee varmaan edelleenkin jossain takaraivossa. Pitäisi useammin unohtaa tuollaiset vanhat hassut säännöt.

Käytän usein keittiöpyyhkeitä pöytäliinoina, ne ovat usein liian hienoja alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Suloinen teekattaus syntyi Mint-astiapyyhkeen ympärille, kattaukseen pääsi maljakon lisäksi mukaan aikoinaan siskoilta lahjaksi saatu rakas Oiva-teepannu ja samanniminen kaadin. Marimekon sisustustuotteissa itselleni ainakin on parasta juurikin se, että ne eivät vain ole pelkästään yksittäisiä hienoja tuotteita, vaan niitä on helppo yhdistellä keskenään, tuoda uutta vanhan keskelle.

Mitä sinä pidät Marimekon kevään uutuuksista? Jos tykkäsit, niin kannattaa seurailla blogini facebook-sivua, sillä sinne on tulossa myöhemmin tänään arvonta näihin uutuustuotteisiin liittyen.

Mikä tekee aamuista parempia?

12.03.2016yhteistyö, ystävät & perheViena

Yhteistyössä God Morgen

Kenellekään blogini lukijalle ei liene epäselvää, että minulle aamiaiset ovat se juttu. Usein illalla nukkumaan mennessä odotan jo aamua ja etenkin sitä aamupalaa – iltatyöläisellä on varsin usein aikaa laittaa rauhassa itselleen aamiaista: keitellä kahvit, surauttaa smoothie tehosekoittimessa, asetella hedelmiä puurokulhoon ja kattaa aamiaistarjotin kauniisti.

God Morgen haastoi minut pohtimaan, mikä tekee aamuistani parempia. Heti tuli monta juttua mieleen. Herkullinen aamupala, johon kuuluu ainakin tuore kahvi ja hedelmiä. Tuoreen sanomalehden tuoksu. Brunssi jossain kivassa ravintolassa. Kiireettömyys, se kun ei tarvitse juosta mihinkään, vaan saa nousta ja hoitaa aamutoimet rauhassa.

Tänäänkin oli ihana aamu. Parasta siinä ei kuitenkaan ollut nuo mielettömän herkulliset vegepannarit marjojen kera, kahvi vaahdotetulla maidolla tai suloisesti katettu aamiaislautanen, vaikka nekin olivat toki kivoja. Parasta oli tuo ihana tyyppi sanomalehden takana ja valkoinen karvapallero, joka loukkaantui syvästi jäätyään ilman pannukakkua. Parasta on se, kun saa valmistaa aamiaisen jollekin tärkeälle ja ihanalle ihmiselle – oli se sitten oma rakas, ystävä tai pikkusisko.

Samoja tunnelmia löytyy God Morgenin sympaattisesta videosta, jossa etsitään hyvän aamun aineksia.

Mikä tekee sinun aamuistasi ihanan?