Punainen. Sellainen väri jota minun kaapistani ei juurikaan löydy ainakaan vaatekappaleiden muodossa, yhdet kengät ja laukku taitaa löytyä. Jostain syystä syksyllä alkoi kamala himo punaisia vaatteita kohtaan, kävin sovittelemassa neuleita ja haaveilin isosta punaisesta kaulahuivista. Ostin punaista lankaakin, suloista kashmir-merinovilla-silkkisekoitetta, josta ajattelin tuon kaulahuivin neuloa. Sitten tuli suuri käsityö-lehti ja simppeliltä vaikuttavan villapaidan ohje, ja päätinkin muuttaa suunnitelmaa. Ei tullutkaan kaulaliina, tuli villapaita.
En ole mikään kreisi kutojanainen, vaan enemmänkin sellainen satunnainen puikkojen kilisyttäjä. Tämä villis on varmasti työläin neuleprojektini ikinä ja olen ehkä hitusen ylpeä itsestäni, vaikka työn jälki on osittain hyvinkin itsetehdyn näköistä. Mutta kun omaan käyttöön tulee, niin ei se ole niin nöpönuukaa. Ja tämä ei muuten kutita, kiitos tuon ihanan materiaalin – joka ei ollut kyllä ilmaista tai lähelläkään, villikselle tuli hintaa useampi kymppi. Siksikin tästä on nyt pakko tykätä.
