Monthly Archives: February 2018

Positiivisuushaaste


Sain Artulta kolme hyvää asiaa-blogihaasteen ja halusin tietenkin tarttua siihen – mielestäni on hyvin tärkeää välillä pysähtyä miettimään positiiviisia asioita elämässään ja kirjoittaa ne konkreettisesti ylös. Yleensä alussa hyvien asioiden listaaminen voi tuntua haastavalta, mutta sitten huomaakin, että yksi kiva juttu tuo mieleen toisen, ja positiivinen kierre on alkanut.


KOLME HYVÄÄ ASIAA PÄIVISSÄNI

Rauhalliset aamut.
Nuorena koululaisena toivoin aina, että päätyisin joskus työhön, jossa ei tarvisi herätä aikaisin. Toiveeni toteutui, ja nykyisin nautin siitä, että voin halutessani nukkua pitkään ja juoda aamukahvini rauhassa ennen töihin ryhtymistä.

Vapaus ja vaihtelevuus.
On mahtavaa, kun saa itse pääosin sanella omat aikataulunsa ja kun jokainen päivä on erilainen. En huonoimpanakaan päivänä pystyisi sanomaan, että elämäni olisi tylsää tai rutiininomaista.

Ihana koti.
Rakastan Ullanlinnaa ja punavuorta ja rakastan myös valoisaa yksiötäni, jossa olen nyt asunut vuoden. Näin jälkikäteen ajateltuna tämän kämpän kanssa kävi ihan älytön tuuri, tuntuu että oikeasti kauniit ja kohtuuhintaiset vuokrayksiöt hyvällä paikalla ovat hyvinkin harvinaisia.


KOLME HYVÄÄ ASIAA MINUSSA

Energisyys ja iloisuus.
Innostun hyvin helpolla. Ja kun innostun, energiaa riittää ihan melkein liiaksi asti. Parhaimmillani olen siis hyvinkin aikaansaava ja toteutan kaikki saamani ideat ja mahdollisesti saan välitettyä hyvää energiaa myös ihmisiin ympärilläni. Olen myös hyvin harvoin huonolla tuulella, ja löydän aika helposti turhia pinnistelemättä jokaisesta päivästä ja asiasta jotain hyvää. Hymyilen mielelläni vastaantuleville ihmisille kaduilla, rappukäytävässä ja metrossa, ja oikein hyvällä tuulella ollessani saatan tanssahdella tai laulaa jopa kaupassa tai bussia odotellessani.

Herkkyys.
Joskus pidin tätä ehkä vähän ikävänäkin ominaisuutena – itku on aina vähän herkässä, niin hyvässä kuin pahassa. Nykyisin arvostan herkkyyttäni suuresti enkä pelkää tai häpeä itkemistä kuten aiemmin. Jos en tuntisi kaikkia tunteita niin voimakkaina ja eläytyisi niihin niin vahvasti kuin nyt, en olisi ihminen joka olen nyt. Omalla kohdallani myös luovuus ja herkkyys kulkevat vähän käsi kädessä.

Avoimuus ja oppimisenhalu.
Pyrin aina olemaan avoin kaikelle uudelle ja taistelen kaikenlaisia ennakkoluuloja vastaan. Haluan katsoa maailmaa avoimin silmin ja kehittää itseäni ja taitojani joka päivä vaikka edes pienesti parempaan suuntaan. Sanon aina uusille ideoille mielummin kyllä kuin ei.


KOLME HYVÄÄ ASIAA ELÄMÄSSÄNI

Perhe ja ystävät.
Minulla on kuusi siskoa ja kuusi veljeä, jotka ovat kaikki minulle hyvin tärkeitä ja eri tavoin läheisiä – perheeni on yksi tärkeimmistä voimavaroista elämässäni. Olen onnellinen että saan olla osa Asennemediaa, tuota blogiperhettä, jota ilman en varmaan edes enää kirjoittaisi Viena K:ta. Olen myös älyttömän kiitollinen ihanista ystävistäni ja siitä, että ympärilläni ylipäätään ihan mahtavia, upeita, lahjakkaita ja hauskoja tyyppejä.

Parisuhde.
Tästä on vähän hankala kirjoittaa ilman, että kuulostan ällöimelältä, mutta kirjoitan silti: on vain niin ihanaa olla rakastunut ja vieläpä niin ihanaan, hauskaan, älykkääseen ja huomaavaiseen ja ihmiseen. Poikaystäväni on älyttömän hyvä ja hauska keskustelukumppani ja häneltä löytyy aina uusia ideoita, kun omani ovat lopussa. Olemme molemmat samanlaisia joka asiasta innostujia ja makumme tv-sarjojen suhteen on hyvin samanlainen.

Työ, jota rakastan.
Yksi parhaista jutuista elämässäni on myös se, että teen työtä, jota todella rakastan. On ihan älyttömän siistiä, että olen pystynyt tekemään kahdesta harrastuksestani työn, jolla oikeasti elätän itseni. Välillä se tuntuu jopa melkein utopistiselta. Työni niin kuoronjohtajana kuin bloggaajanakin ovat minulle yksi tärkeimmistä asioista elämässäni – niiden kautta toteutan itseäni.

KOLME HYVÄÄ ASIAA TÄNÄ VUONNA

Työkuvioiden tasaantuminen. 
Työssäni ei ole oikein koskaan täyttä varmuutta tulevasta ja olen jo tottunut sietämään epävarmuutta sen suhteen, että pystynkö tulevana kuukautena nostamaan itselleni tarpeeksi palkkaa. Tänä vuonna työjutut näyttävät vihdoin vähän tasaantuvan, sillä nyt on jo tiedossa töitä ihan jokaiselle vuoden kuukaudelle – ainakin saan siis vuokran maksettua ja avokadoa leivän päälle ja jotain jää säästöönkin. Työtilanteen tasaantuminen tarkoittaa itselleni siis sitä, että voin alkaa harkita ehkä jossain vaiheessa oman asunnon ostoa, joka on ollut haaveissani jo pitkään. Ei varmaan vielä tänä vuonna, mutta ehkä seuraavana..

Opiskelu. 
Aloitin syksyllä Sibelius-Akatemialla avoimen kautta opiskelut, jotka jatkuvat kevääseen saakka. Olen saanut opinnoista ihan älyttömästi inspiraatiota ja innostusta ja olen sen myötä alkanut harkitsemaan tosissani jatko-opintoja – jos ei nyt heti täysipäiväisenä opiskelijana, niin ainakin näin alkuun kurssimuotoisesti kuten nyt teen. Jos syksyllä avautuu mahdollisuus jatkaa seuraavalle kurssille avoimen puolelta, niin aion todellakin tarttua mahdollisuuteen.

Kuorot.
Teen tällä hetkellä töitä kahden kuoron kanssa ja odotan innolla kaikkia mahtavia projekteja, jota tämä vuosi tuo mukanaan juuri kuorojen kanssa. Syksyllä tulee kuluneeksi 5 vuotta siitä, kun perustin oman ensimmäisen kuoroni ja sen kunniaksi lähdemme ulkomaille kisamaan kansainvälisiin kuorokilpailuihin. On haastavaa ja jännittävää valmentaa nuoria tällaiseen koitokseen.


KOLME HYVÄÄ ASIAA BLOGISSANI

Blogin kautta elämääni tulleet ihmiset.
Tämä on ehdottomasti parasta: olen tutustunut blogin kautta ihan mielettömän upeisiin ihmisiin, joista monista on tullut minulle tärkeitä ja hyvin läheisiä ystäviä, joiden kanssa vietän ison osan vapaa-ajastani. Olen myös kiitollinen teistä lukijoista ja siitä, että olen saanut teiltä aina pääosin vain kannustavaa palautetta.

Visuaalisuus.
Rakastan sitä, miten saan toteuttaa visuaalista puolta itsessäni blogin kautta. Välillä esteettisyys on arjestani kaukana, ja koen sen melkein terapeuttisena, että blogissa ja instagramissa ei tarvitse nähdä sitä ryönää ja roinaa mitä arkielämässä kuitenkin on aika paljon.

Kehittyminen.
Blogin kautta pääsee haastamaan itseään monella saralla, ja on mahtavaa miten konkreettisesti itsekin näkee kehittymisen niin kuvaajana kuin kirjoittajanakin.


KOLME BLOGGAAJAA JOIDEN TOIVON VASTAAVAN KYSYMYKSIIN

Pupulandia – en ole ehtinyt jutella ystäväni Jennin kanssa kunnolla pitkään aikaan ja olisi ihana kuulla mitä hänelle kuuluu ja millaiset vastaukset hän kirjoittaisi haasteeseen.
Ida365 – tämän suloisen ja pohdiskelevan naisen fiksuja ajatuksia on aina ilo lukea!
Avec Sofié – olen tuntenut Janeten vasta hetken ja haluaisin tutustua vieläkin paremmin, siispä toivon että pääsen lukemaan hänen vastauksensa.

Kuvat: Mustarttu

Astetta parempi aamupuuro

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Risenta

Viime syksystä lähtien olen syönyt lähes jokaisena arkipäivänä aamiaiseksi tuorepuuroa. Ravintorikasta, terveellistä ja helppoa, mutta ehkä helposti myös vähän tylsää. Minua ei sinänsä haittaa pieni tylsyys, kun yleensä pääsen kokeilemaan uusia makuja ja reseptejä ihan tarpeeksi joka päivä työni kautta, enkä siksi kaipaa extrainnovatiivisuutta tavallisiin aamuihin. Kuitenkin, jos voi valita että aloittaako aamun perustylsästi vai upeasti, niin tietenkin jälkimmäinen vaihtoehto voittaa. Siksi kehittelinkin nämä kaksi helppoa mutta ah niin maukasta tuunausreseptiä tavalliselle tuorepuurolle – näillä tavallinen aamukin muuttuu ihanaksi ja aurinkoiseksi!


Aiemmin tein itse tuorepuurosekoitukseni yhdistämällä kaurahiutaleita, pähkinöitä ja siemeniä, mutta Risentan vastikään uudistuneet siemenpuurot ovat tehneet tehneet elämästäni hitusen helpompaa ja aamuistani nopeampia, niissä on kun jo kaikki valmiina. Siemenpuurot ovat kokonaan luomua ja niistä on saatavilla kaksi versiota: Taateli & Hasselpähkinä ja uusi Auringonkukka & kurpitsa. Molemmista löytyy runsaasti kuitua, hiilohydraatteja ja proteiinia – sitä voisi helposti luulla, että varmistakseen proteiininsaannin pitäisi puuroon lisätä raejuustoa tai vähintään kananmuna, mutta kaurassa, siemenissä ja pähkinöissä on yllättävän paljon protskua! Kun tämän tuorepuuron tekee vielä kasvipohjaiseen rahkaan, on aamiaisen proteiinitarve varmasti taattu.


Tuorepuuropohja yhdelle:

1 dl Risenta luomu siemenpuuro
1 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
1 dl kasvipohjaista jugurttia tai rahkaa
1 rkl agave-siirappia

Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja laita puuro tekeytymään yöksi jääkaappiin.

Trooppinen energiapuuro:

1 tuorepuuropohja
1 mango
1 kiiwi
1 appelsiini

Kuori mango ja soseuta hedelmäliha tehosekoittimessa. Purista joukkoon puolikkaan appelsiinin tai veriappelsiinin mehu. Kuori ja pilko kiiwi ja loput appelsiinista pieniksi paloiksi. Kokoa annos yhdistämällä tuorepuuroa, mangososetta ja hedelmiä kerroksittain. Nauti ja hymyile.

Kaunis kuningatarpuuro:

1 tuorepuuropohja
1 dl pakastemansikoita, mustikoita ja vadelmia
1 avokado
1 dl kasvimaitoa
mustikoita ja karhunvatukoita

Sekoita pakastemarjat, avokado ja kasvimaito tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Kokoa kulhoon / lasipurkkiin puuroannos yhdistämällä marjaseosta ja puuroa kerroksittain. Ripottele päälle reilusti marjoja. Nauti heti.


Millainen olisi sinun unelmapuurosi?

Vinkit valokuvaukseen, osa 1: kameran valinta

Vinkit valokuvaukseen, osa 1: kamerakalusto
Säännöllisin väliajoin minulta kysytään joko blogissa tai instagramin puolella, että millä kameralla kuvaan ja miten saan kuvani onnistumaan. Olen itse aina ajatellut että olen kameran kanssa vain harrastelija, mutta toisaalta olen kuvannut hyvin aktiivisesti jo vuosia ja matkan varrella oppinut kantapään kautta kaikenlaista kuvaamisesta kuin kameroistakin. Edelleen opettelen enkä ole lähelläkään ammattilaista vieläkään, mutta jotain pystyn jo omasta kokemuksesta sanomaan. Siksi mietinkin, että voisin aloittaa pienen juttusarjan, jossa kerron omia vinkkejäni valokuvaukseen, ehkäpä tästä voisi olla jollekin kuvauksesta innostuneelle jotain iloa?

Ensimmäisessä osassa perehdytään vähän kamerakalustoon eli millä kuvaan? Kun ostin ekan järkkärini, en tiennyt mistään mitään, mutta kyselin tietoa hyvistä kameramalleista tutuiltani joiden tiesin tietävän. Samaa tekniikkaa käytän edelleen kamerahankintoja tehdessä – googlaan, kyselen, kaivan tietoa. Kamerat ovat kalliita, ostoksia ei kannata tehdä heppoisin perustein. Vaikka tekniikka ei kiinnostaisikaan niin paljon kuin kaunis kuvalopputulos, kannattaa muutama perusasia selvittää.


Olen kuvannut Nikonilla siitä saakka kuin hankin ensimmäisen järjestelmäkamerani, eli noin kahdeksan vuoden ajan. Kuvasin pitkään croppikennoisella Nikonin D90-järjestelmäkameralla, kunnes parisen vuotta sitten päätin upgreidata valokuvauskalustoani ja hankin täysikennoisen D800E-kameran. Nykyään käytössäni on  Nikonin D810-malli, jota käyttävät myös monet ammattivalokuvaajat.

Croppikennon ja täyskennon suurin ero on että täysikokoinen kenno on suurempi, joka tarkoittaa parempaa kuvanlaatua sekä tietysti suurikokoisempaa kameraa ja objektiiveja. Tämä näkyy myös tietenkin hinnassa, täyskennoiset kameranrungot ovat jo aika arvokkaita ostoksia. Itse olen hankkinut kaikki kameranrunkoni käytettynä ja säästänyt sillä useamman satasen – jämerät ja laadukkaat järkkärirungot ovat hyvin pitkäikäisiä.

Kameraa ostaessa kannattaa muistaa, että hyvää kamerarunkoa melkein tärkeämpi on hyvä objektiivi. Objektiivit voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään polttovälin mukaan:

1) jos haluat kuvata vaikka koti-ja sisustuskuvia pienessä kämpässä ilman että seinä tulee heti vastana, tarvitset laajakulmaobjektiivin (alle 50mm), koska silloin kuvaan mahtuu paljon asioita.
2) Potretti-ja ihmiskuvaukseen sopii taas hyvin normaaliobjektiivi (40-50mm), joka on taas lähimpänä ihmissilmän luonnollista kuvakulmaa ja se on hyvä peruslinssi jokaiselle valokuvaajalle.
3) Jos taas haluat ottaa kuvia kaukaa, tarvitset teleobjektiivin (yli 50mm).

F-luku objektiivissa kertoo linssin valovoimaisuuden: mitä pienempi f-luku, sitä valovoimaisempi objektiivi (ja yleensä myös sitä suurempi hinta). Valovoimaisella linssillä pystyt kuvaamaan paremmin hämärässäkin olosuhteissa. Suuressa valovoimassa on myös etuna voimakas syväterävyys, mikä tarkoittaa sitä että kohteen saa hyvin erottumaan taustasta, joka jää kauniin pehmeäksi. Yleensä mitä valovoimaisempi linssi, sitä kovempi myös hinta.

Vinkit valokuvaukseen, osa 1: kamerakalusto
Minulla on tällä hetkellä käytössä kolme objektiivia:

Nikkor 85mm f1.8 – sopii erinomaisesti muotokuvaukseen ja asukuviin, mutta on jäänyt viime aikoina vähän kaapin pohjalle. Voisin ehkä myydä tämän ja säästää rahaa tuleviin objektiivihankintoihin.

Sigma 35mm f1.4 – tämä on loistava ja hinta-laatu-suhteeltaan erinomainen yleislinssi. Jos voin ottaa reissuun vain yhden linssin, valitsen tämän.

Nikkor 50mm f1.4 – objektiivikokoelmani uusin tulokas, johon olen juuri nyt kovin ihastunut, tämä piirtää hyvän valovoiman ansiosta todella kaunista jälkeä myös näissä suomen pimeissä olosuhteissa! Käytän 50mm putkea paljon ruokakuvauksessa ja etenkin asukuvauksissa. Sain linssin bloginäkyvyyttä vastaan kamerakauppa TopShotilta, joka on vakuuttanut minut hyvällä ja nopealla palvelulla – tälläkin kertaa paketti saapui postiin ihan hetkessä tilauksesta.

Valokuvaajana haaveilen aina uusista linsseistä, tällä hetkellä harkitsen laadukkaan ja valovoimaisen zoomin hankkimisesta. Toisinaan kaipaan laajakulmaisempaa linssiä, mutta myin kuitenkin hiljaittain 20mm objektiivin pois, kun en pitänyt siitä miten se vääristi kuvan mittasuhteita. Tykkään itse eniten luonnollisista kuvista, jossa mittasuhteet ovat kohdillaan ja asiat ja ihmiset näyttävät siltä miltä ne näyttävät ihmissilmäänkin.

Tärkeintä on kameran hankkimisessa muistaa, että vaikka laitteet olisivat kuinka arvokkaat ja kohdillaan, ei hyvä kamera tarkoita silti hyvää kuvaa. Upeita kuvia voi ottaa niin puhelimella kuin tavallisellakin digipokkarillakin – toisaalta taas kameran merkitys korostuu mitä enemmän ja mitä hankalimmissa oloissa kuvaa. Mutta tästä aiheesta lisää seuraavassa osassa!

*kuvat minusta Jonnamaista