Yearly Archives: 2018

No Filter: Onko perhe paras vai pahin?

Minulla on 12 sisarusta, kuusi siskoa ja kuusi veljeä. Aina uusiin ihmisiin tutustuessani rakastan sitä kohtaa, kun pääsen kertomaan sisarusteni määrän – kuulijoiden ilmeet ovat aina näkemisen arvoisia. Minulle iso perhe on kuitenkin aika tavallinen juttu ja edelleenkin ajatus siitä, ettei minulla olisi rakasta tukiverkkoa ympärilläni, tuntuu lähes pelottavalta.

Uusimmassa No Filter-jaksossa puhumme sisaruussuhteista ja perheestä – onko se pahin vai paras? Ja millaista on oikeasti elämä ison perheen keskimmäisenä lapsena? Kuuntele uusin jakso ja osallistu keskusteluun No Filterin instagramissa!

Syyttelyn sijaan tarvitsemme kannustamista ja tukea kestävimpiin valintoihin


Viimeisen viikon ajan lähes kaikki keskustelut ystävieni kanssa ovat kääntyneet jossain vaiheessa ilmastonmuutokseen. Vaikka asia ei varmastikaan tullut kenellekään yllätyksenä, niin viikko sitten julkaistu IPCC:n ilmastoraportti on saanut ihmiset heräämään ihan uudella tapaa maapallomme hälyttävään tilaan. Meidän täytyy pystyä tekemään rajuja muutoksia, isossa mittakaavassa ja mielellään hyvin nopeasti, tai muuten kohta voi olla jo liian myöhäistä. Meidän pitäisi puolittaa hiilidioksidipäästömme noin kymmenessä vuodessa, jotta voisimme estää maapallon liiallisen lämpenemisen. Siihen ei riitä enää puheet, vaan nyt tarvitaan tekoja, ihan jokaiselta.

Minulla on tästä aiheesta ainakin tuhat sekavaa ajatusta päässä ja vaikka haluaisin puhua tästä useammin ja enemmän, niin pelkään aina että sanon jotain väärin ja vaikutan joko kusipäältä tai typerykseltä. Olen kyllästynyt siihen, että somessa keskustelu on pitkään pyörinyt samaa kehää: ensin syytellään ja tuomitaan, sitten selitellään ja siirretään vastuuta. Jos halutaan oikeasti saada kaikki mukaan ilmastotalkoisiin, pitäisi mielestäni asiaa lähestyä paljon kannustavammin, enemmän positiivisuuden ja huumorinkin kautta. Ihailemani Timo Wildernessin ilmastouutiset on mielestäni loistava esimerkki siitä, miten asioista voi puhua kaunistelematta mutta silti hauskasti -ja vuoden kestävä ilmastopaasto on ihan todella ison hatunnoston arvoinen teko!

Olen aiemminkin sanonut, että haluan ajatella muutoksen aina sitä kautta, että mitä ihanaa se voi tuoda elämääni. Loppupeleissä kun asiaa miettii tarkemmin, niin kestävämmät valinnat eivät tarkoita itselleni mistään oikeasti tärkeistä asioista luopumista.  Minun ei tarvitse luopua musiikista tai laulamisesta. Minun ei tarvitse luopua ystävieni seurasta tai tanssimisesta. Minun ei tarvitse luopua herkuttelusta tai juhlista, eikä edes ihanasta puutarhapalstastani. Voin edelleen elää ihan täyttä, upeaa elämää, vaikken matkustelisikaan tai ostaisi jatkuvasti uusia vaatteita ja tavaroita.

Keskustelimme myös uusimmassa No Filter-jaksossa Artun ja vierailevan tähden, Vilman P:n kanssa ilmastonmuutoksesta ja erityisesti siitä, mitä me voisimme tehdä parantaaksemme tilannetta. Kuuntele jakso ja osallistu keskusteluun meidän instagramissa tai tässä postauksessa!

Jos haluat tehdä jotain konkreettista ympäristön hyväksi heti tänään, voin suositella sijoittamista suohon. Minä sijoitin 400 euroa ja ostin itselleni tänään puoli hehtaaria suota Hiilipörssistä – tuo pläntti sitoo itseensä hiiltä 440kg vuodessa, määrä vastaa n. 1600 CO2-päästöjä. Hyviä vinkkejä arjen pieniin, ympäristöystävällisiin tekoihin löytää Idan mainiosta postauksesta.

Aiemmat kirjoitukseni aiheesta:

Ajatuksia ilmastoystävällisestä ruuasta
Ylikulutuspäivä – mitä minä voisin tehdä paremmin?
Zero Waste-haaste: kokemuksia ja ajatuksia

Kun pimenevät illat

Kaupallinen yhteistyö: Asennemedia ja Iittala

On taas se aika vuodesta – päivät lyhentyvät ja pimeä tulee joka ilta aiemmin ja aiemmin. Toin viikko sitten kynttilät pois mökiltä ja olen sen jälkeen poltellut niitä kotona lähes joka ilta. Aamulla herätessä on vielä hämärää, ja vaikka ulkona kelit ovat täällä kesälämpötiloja vastaavat, on mieli jo syvällä syksyssä. On aika valmistautua henkisesti ja fyysisesti pimeneviin iltoihin ja kaamosajan tuloon.


Lämpimän ja aurinkoisen alkusyksyn jälkeen hämärä kiehtoo ja inspiroi. Vaikka olen riippuvainen luonnonvalosta ja sen vähyys saa minut helposti väsyneeksi, rakastan kuitenkin omalla tavallani tätä tunnelmoivaa vuodenaikaa ja sitä, kun saa hyvällä omallatunnolla jäädä iltaisin kotiin hyggeilemään. Kynttilöiden lisäksi kovalla kulutuksella ovat olleet viime aikoina myös viime vuonna luomani syyssoittolista,kirjat ja tv:n tarjonta sohvaperunoista docventuresiin. Eikä tämä ole ollut oikeasti yhtään hassumpaa, aktiivisen kesän ja alkusyksyn jälkeen tällainen rauhoittuminen on ihanaa.

“Ensin täytyy lähteä, jotta voi palata”, sanoi Nuuskamuikkunen viisaasti – emme varmaankaan osaisi nauttia kevään auringonsäteistä ja kesän lämmöstä niin täysin rinnoin, jos emme kokisi välissä pimeää syksyä ja kylmää talvea.


Pimeän tullessa ei kannata jättäytyä yksin pelkästään tietokoneen tai älypuhelimen valon ääreen, vaan ottaa hämärtyvistä illoista kaikki ne ihanat puolet, salaperäisyys ja tunnelmallisuus irti. Nyt on paras aika vuodesta kutsua ystävät kotiin kynttiläillalliselle, järjestää viikonloppubrunssi tai vaikkapa perustaa oma lukupiiri. Vaikka ulkona olisikin pimeää, meidän on taisteltava synkkyyttä vastaan ja tuoda valoa ympärillemme niillä keinoilla, jotka meillä on. Kynttilöiden ja valaisimien lisäksi hymyillä ja kivoilla, pienillä teoilla.


Iittalan syksy tarjoaa täydelliset varusteet syystunnelmointiin – uutuuksien joukosta löytyy ihania kynttilänjalkoja, valaisimia ja tuikkukuppeja. Ei liene vaikea arvata, että oma suosikkini syysuutuuksista on tuo metsänvihreä nappula. Nappulat ovat olleet osa kotieni sisustusta jo varmaan viiden vuoden ajan ja tämä väri iski suoraan sydämeen. Ihastuin myös ruusukultaiseen Kaasaan ja päivitettyyn, sirompaan Leimu-valaisimeen – sammaleenvihreä kaunotar on täydellinen pari harmaan isosiskonsa kaveriksi. Uutuksien joukosta löytyy myös nappuloita vaaleansinisenä ja Harri Koskisen suunnittelemat Valkea-kynttilälyhdyt, joista ennustan uutta sisustushittiä Kivi-tuikkukuppien rinnalle.


Miten sinä valmistaudut vuoden pimeimpään aikaan? Entä mikä on oma suosikkisi Iittalan syysuutuuksista?