Yearly Archives: 2019

Isä

ystävät & perhe

Tänään on isänpäivä, joten halusin omistaa pienen kirjoituksen maailman parhaalle isälle, eli sille omalleni.

Meidän perheessä isä herätti aina  aamulla kouluun ja keitti kaurapuuron, joka yleensä jumittui kattilaan niin, että sitä piti leikata haarukalla ja veitsellä. Nykyisin kotona ei tarjoilla enää kaurapuuroa, mutta aina kotona käydessäni aamut alkavat iskän keittämällä cappucinolla. Kahvin äärellä juttelemme yleensä musiikista, puutarhahoidosta tai muista elämän tärkeistä asioista. Emme ole aina kaikesta samaa mieltä, mutta ymmärrämme silti aina molempien näkemykset. Isäni kanssa voi olla melkein mahdotonta ajautua riitoihin, sillä hän on ehkä lempein ja kärsivällisin ihminen, mitä tiedän.

Mun isä on iskä 13 lapselle ja pappa melkein 40 lastenlapselle. Voisi kuvitella, että kun jälkikasvua on näin suuri joukko, ei yksilöitä ehdi juurikaan huomioimaan. Silti mulla on sellainen olo, että isällä on aina aikaa, jos tarvitsen apua. Tänä syksynä olen ollut kiitollinen isälle mm. puutarhamökin hajonneen putken korjaamisesta ja siitä, että mun tori.fi:stä hankittu vanha ruokapöytä ei enää lonksu. Isä on sellainen monitoimimies, joka osaa korjata itse lähes kaiken, eikä mielellään osta mitään sellaista kaupasta, minkä voi tehdä itse.

Olen isältä oppinut sen, että minusta voi tulla mitä vaan, jos vain haluan tarpeeksi ja olen valmis tekemään sen eteen töitä. Kun olin kuoromusiikkiin hurahtanut lukioikäinen, isäni ehdotti että voisin alkaa kuoronjohtajaksi. Mielestäni ajatus oli naurettava, sillä en nähnyt mitenkään mahdollisena että MINÄ voisin tehdä sitä työkseni. Nuorena melkeinpä vieroksuin isäni optimistisuutta ja ihmettelin usein hänen intoaan tarttua jopa mahdottomalta vaikuttaviin haasteisiin, epäonnistumisia pelkäämättä. Nykyisin ymmärrän, miten arvokas tuo ominaisuus onkaan – jos haluaa saada elämässään jotain aikaiseksi, hyvin usein kannattaa vaan tarttua toimeen.

Emme välimatkan vuoksi näe toisiamme kovin usein, eikä tapoihimme kuulu soitella kuulumisia päivittäin tai edes viikottain – soitamme vain silloin, jos on oikeasti jotain asiaa. Sen sijaan iskä reagoi usein instastoryihini emojeilla, mikä on aika sympaattista.

Kiitos isä. Ihanaa isänpäivää!

(ps. kuvassa isän sylissä en ole minä, vaan siskoni!)

Kiireisen emännän vinkki illanistujaisiin: wingsejä ja dippejä

reseptit, ruoka, vegan, ,

Kaupallinen yhteistyö: Apetit & Asennemedia

Viime aikoina kanavissani ei ole juuri reseptipostauksia näkynyt. En ole menettänyt mihinkään intoani ruuanlaittoa ja leivontaa kohtaaan, vaan syy reseptihiljaisuudelle on yksinkertaisesti se, että en ole juuri kokkaillut lähiaikoina. Olen syönyt joko ulkona tai valmistanut lähinnä eineksiä tai puolivalmisteita. Tottakai ikävöin välillä sellaista antaumuksellista ruuanlaittoa, jossa kaikki tehdään alusta loppuun itse, mutta en jaksa nyt kuitenkaan marista kiireestä: olen kuitenmin enemmän kuin tyytyväinen tämänhetkiseen elämäntilanteeseeni, sen haasteisiin ja kiinnostaviin projekteihin joissa saan olla mukana. Kokkailla ehtii myöhemminkin, juuri nyt mennään eri asioiden ehdoilla.

Kun aikaa on vähän ja jotain syötävää pitäisi taikoa pöytään, on täysin sallittua höllätä hiukan! Makustandardeista ei tarvi joustaa, pienellä panostuksella ja tuunauksella saa pöydän koreaksi nopeasti myös kaupan pakastealtaiden antimista. Tämä tuli todistettua viikko sitten, kun pääsimme testaamaan perheen kesken vietetyissä illanistujaisissa Apetitin uusia kukkakaali-ja parsakaaliwingsejä. Veljeni perhe osti hiljattain uuden rivitalokodin Helsingistä, ja olemme tietysti muiden sisarusten kanssa odottaneet innolla sitä, että pääsemme uuteen kotiin kyläilemään. Kun kutsu vihdoin kävi, lupasin innoissani valmistaa jotain syötävää koko porukalle, joka tarkoitti siis viisi aikuista ja kaksi lasta. Siispä kaupan kautta kylään, pakastealtaasta lähtivät mukaan wingsit ja dippiainekset. Puoli tuntia saapumiseni jälkeen ruoka olikin jo pöydässä!

Olin kuullut paljon huhuja näistä apetitin wingseistä, jotka ovat kuulemma loppuneet kaikista kaupoista wingsinhimoisten ihmisten hamstratessa niitä koteihinsa. Itsehän en ole jaksanut koskaan aiemmin tehdä kukkakaaliwingsejä itse, vaikka aikomus on ollut monta kertaa. Samaistuin vahvasti Lauran kirjoitukseen: kukkakaaliwings-trendi valloitti somen jo muutama vuosi sitten, mutta enpä ole ehtinyt kokeilemaan. Ehkä odotin salaa kokoajan sitä, että näitä saisi jostain valmiina – ja nyt muuten saa! Tosin kahdesta lähikaupastani ne olivat päässeet loppumaan, mutta kolmannessa marketissa tärppäsi. Wingsien kaveriksi tein kaksi vegaanista dippiä, taivaallisen maapähkinävoidipin ja ihanan raikkaan tsatsikin. Lapsivieraita varten oli myös tarjolla perinteisempää Ranch-dippiä, tuliset ja valkosipuliset kastikkeet eivät ole aina perheen pienimpien mieleen.

Miltä kukkakaali-ja parsakaaliwingsit sitten maistuivat? Ehkä vähän liiankin hyvältä, ymmärrän kyllä täysin miksi näitä on hehkutettu! Maisteluraatimme nautti niin parsakaali-kuin kukkakaaliversioista, omasta mielestäni tosin parsakaaliversio vei hintsusti voiton makunsa puolesta, mutta parsakaali on aina ollutkin heikko kohtani. Veljeni olisi halunnut kokeilla valmistaa kasviswingsit frittaamalla täydellisen rapeuden aikaansaamiseksi – tätä täytyy kokeilla ehdottomasti seuraavalla kerralla.

Dippikastikkeiksi voin suositella näiden kahden lisäksi myös ihan vain perinteistä majoneesia, hunajadippiä ja WTD-Natan punaista Sriracha-soosia. 

Maapähkinävoidippi

4 rkl sileää maapähkinävoita
3 rkl soijakastiketta
1-2 tl Srirachaa maun mukaan
1 pieni valkosipulinkynsi
pieni pala tuoretta inkivääriä
n. 1/2 dl vettä
(tuoretta chiliä)

Kuori ja hienonna valkosipulinkynsi ja inkivääri. Sekoita maapähkinävoi, soijakastike, shiracha, valkosipuli ja inkivääri. Lisää joukkoon vettä sen verran, että kastikkeesta tulee notkeaa. Halutessasi voit koristella dipin tuoreella chilillä.

Vegaaninen tsatsiki

2dl Kaurapohjaista kreikkalaista jugurttia / fraichea
puolikas kurkku
1-2 valkosipuolin kynttä
1 tl sokeria
suolaa ja mustapippuria
kourallinen tuoretta minttua

Pese ja pilko kurkku hyvin pieneksi silpuksi. Hienonna valkosipuli ja minttu. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja koristele dippi yrteillä.

Joko sinä olet päässyt testaamaan kukkakaali-ja parsakaaliwingsejä? Käy myös tsekkaamassa Apetitin Instagramista kilpailu, josta voit voittaa Netflix-lahjakortin vuodeksi!

Hyvän mielen syystalkoot

inspiration, juhlat, puutarha, yhteistyö, , , ,

Kaupallinen yhteistyö: Somersby x Asennemedia

Olen haaveillut koko syksyn puutarhatalkoista. Ensisijaisesti varmaan siksi, että en ole oikein saanut itsekseni mökillä aikaiseksi mitään ja pihatöitä on paljon mukavampi tehdä porukalla kuin yksin. Toiseksi myös sen takia, että puutarhassa puuhastelu on yksi parhaista tavoista päästä irti arjen stressistä ja olen halunnut päästä jakamaan tämän kokemuksen myös ystävieni kanssa. Kolmanneksi siksi, että syystalkoot olisivat mitä parhain (teko)syy järjestää samalla kauden viimeiset puutarhajuhlat! Mökkikausi on valitettavasti ihan pian ohi, ja seuraavan kerran puutarhalle päästään istuskelemaan rennommissa merkeissä vasta ensi keväänä – siinäpä jo tarpeeksi syytä kokoontua vielä yhden kerran palstalle ennen talven saapumista.

Talkoojumalat kuulivat selvästi hartaimman toiveeni: oiva tilaisuus pihatalkoille järjestyikin viime viikolla, kun saimme ystäväni Artun kanssa mahdollisuuden järjestää pienen hyvän mielen tempauksen yhteistyössä Somersbyn kanssa. Olemme Artun kanssa toimineet tämän vuoden Somersbyn hyvän mielen lähettiläinä ja päässeet yhteistyön myötä toteuttamaan kivoja piristyksiä arkeen niin tutuille kuin tuntemattomillekin, ja tällä kertaa kutsuimme ystäviä valmiiseen herkkupöytään puutarhalle ja hoidimme talkoohengessä oman pihani lisäksi myös naapurinkin haravointihommat. Oli aika kutkuttavaa jättää tehtyjen töiden jälkeen pieni siideritervehdys naapurimökin portaille – miltäköhän itsestä tuntuisi, jos saapuisi mökille ja siellä olisi käynyt naapuri haravoimassa puolestani? Varmasti ihanalta.

Pihatalkoot olivat tärkeä muistutus itselleni siitä, että miten iso merkitys ystävillä ja pienilläkin pyyteettömillä avunteoilla on. Jo muutama lahjoitettu tunti omaa aikaa voi tehdä ison vaikutuksen toisen ihmisen elämään. Olen itse elänyt tämän syksyn ehkä tähänastisen elämäni hektisintä aikaa ja sen vuoksi normaalisti rentouttavista puutarhatöistäkin on tullut pakollinen paha, jopa pieni taakka. Siksi olenkin melkein liikuttunut kyyneliin ne kerrat, kun joku ystävistäni on tarjoutunut tulemaan avuksi puutarhalle ihan kysymättäkin – tietäisittepä miten iso merkitys on ollut pelkästään sillä, että tarjoaa apuaan! Siksi olen omien kiireittenikin keskellä yrittänyt kysyä ystäviltäni, jos he tarvitsevat jeesiä jossain, sillä hektisimmänkin viikon keskeltä löytyy aina vähän aikaa auttaa, jos vain haluaa.

Meillä oli ihana ja onnistunut talkoopäivä, saimme puutarhalla paljon aikaiseksi ja kaupan päälle myös hyvän mielen. Haravointien ja kaivuutöiden jälkeen pöytä katettiin koreaksi: oli lämmintä sienikeittoa, ihanaa oliivifocacciaa, punajuurileipää, tomaatteja ja burrataa.. ja tietysti korillinen Somersbytä, ei tarvinnut miettiä juomien loppumista kesken. Jos sormia ei olisi alkanut paleltamaan ja varpaita viluttamaan, olisi pihalla istuskellut mielellään vielä vaikka iltamyöhään saakka – jossain vaiheessa oli vain pakko myöntää, että kelit eivät enää salli tuntien ulkona istuskelua, ja siirryimme syömään palkintokakun sisätiloihin. Siinä se sitten oli, vuoden viimeiset ulkona istuskelut. Nyt on taas jotain, mitä odottaa!

Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida, kaikki muu keskustelu ja kommentointi on tervetullutta.