Monthly Archives: September 2020

Hyvän unen ainekset

Kaupallinen yhteistyö: IKEA & Asennemedia

Hyvän unen merkityksestä puhutaan paljon, eikä turhaan: uni on hyvinvoinnin yksi tärkeimmistä peruspilareista ja välttämätöntä lepoa aivoille ja mielelle. Hyvä uni vaikuttaa kykyymme keskittyä, oppia uutta, motivoitua ja ratkoa ongelmia. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin sen ymmärrän: aina kun olen nukkunut hyvin, voin paremmin. Saan luovempia ajatuksia ja ideoita ja olen yleisesti parempaa seuraa läheisilleni. Uni vaikuttaa kaikkeen.

Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 7-8 tuntia unta yössä. Tämä toteutuu itselläni useimmiten, mutta silti toisinaan kärsin uniongelmista: yleisimmin ne johtuvat työstressistä ja arjen hektisyydestä, mutta toisinaan myös vain huonoista olosuhteista. On tärkeää tiedostaa, että hyvään uneen voi vaikuttaa yllättävän paljon itse omilla toimillaan ja pienellä suunnitelmallisuudella.

IKEA unihaaste

Viime kuussa IKEA haastoi minut mukaan hyvän unen kampanjaan. Sain tehtäväksi kirjoittaa unipäiväkirjaa kahden viikon ajan, ja testiviikkojen välissä IKEA antoi minulle kohdennetusti sekä vinkkejä laadukkaampaan uneen että tuotteita paremman unen löytämiseksi.

Ensimmäinen testiviikko oli sama viikko, jolloin palasin täysipäiväisesti töihin kesän jälkeen. Yllätyin, miten voimakkaasti kehoni reagoi loman loppumiseen: koko kesän ajan olin nukkunut ihanasti, ja yhtäkkiä olinkin uniongelmainen. Heräilin yöllä ja kärsin nukahtamisvaikeuksista, kun työasiat pyörivät mielessä. Olin usein illalla käsittämättömän väsynyt fyysisesti, mutta mieli oli levoton ja nukahtaminen siksi hankalaa. Samaan aikaan kotona oli myös menneillään pieni muuttokaaos, kun viikkoa aiemmin poikaystäväni oli kantanut tavaransa kotiini.

Jälkimmäinen testiviikko oli viime viikko, johon olin valmistautunut paremmin. Tein viikonlopun aikana siivouksen makuuhuoneessa ja raivasin sieltä kaiken ylimääräisen kaman pois. Tuuletin petivaatteeet, vaihdoin sänkyyn uudet PUDERVIVA-lakanat, otin käyttöön tavallisen tyynyn tilalle ergotyynyn ja ripustin tankoon osittain pimentävät ANNAKAJSA-verhot. Suunnittelin myös viikon aikataulut niin, että iltaisin olisi tavallista enemmän aikaa rauhoittua ja olla tekemättä mitään ennen nukkumaanmenoa.

Arvaatte varmaan jo nyt kuvitella pienen testini tuloksen: kyllä, nukuin jälkimmäisellä testiviikolla paremmin kuin ensimmäisellä. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että molemmilla testiviikoilla tein oikeastaan yhtä paljon töitä ja ns. stressattavien asioiden määrä pysyi samana. Isoin ero oli se, että jälkimmäisellä viikolla jaksoin paremmin, pysyin virkeämpänä ja minulla oli yllättävän paljon vapaata aikaa töiden ohessa. Ehkä tässä onkin se oivallus: kun omaan hyvinvointiin ja uneen panostaa, niin se ei ole pois “mistään tärkeämmästä”, vaan antaa itse asiassa enemmän aikaa ja voimavaroja arkeen.



Tässä omat tämän hetken vinkkini parempaan yöuneen unipäiväkirjani perusteella:

1) Iltakävely

Iltakävely on juuri tällä hetkellä yksi arjen lempiasioistani. Ihan joka ilta en kävelylle ehdi, mutta joka kerta kun ehdin, huomaan nukkuvani aika kivasti. Kävely on sopivaa matalan sykkeen liikuntaa, joka yhdessä raittiin ilman kanssa auttaa elimistöä rauhoittumaan. Jo lyhytkin kävely yksin tai yhdessä ystävän tai kumppanin kanssa auttaa myöskin käymään läpi päivän tapahtumia niin, ettei niitä tarvitsisi miettiä enää sängyssä.

2) Personoitu tyyny ja peitto nukkujan mukaan

Perusasioita, joita ei voi korostaa liikaa. Vaikka visuaalisesti pitäisin yhdestä isosta peitosta enemmän kuin kahdesta pienestä, niin meillä on kuitenkin poikaystäväni kanssa erilliset peitot. Minä olen vilukissa, joka haluaa iltaisin kääriytyä paksuun untuvapeittoon kuin muumio kääriliinoihinsa, ja poikaystävä taas nukkuu ohuella peitolla, kesäisin pelkällä lakanalla. Tyynytkin meillä erit, sillä jokaisen olisi hyvä valita sopiva tyyny oman nukkumistavan mukaan, ei pelkästään makuuhuoneen visuaalisen ilmeen mukaan. Kaltaiselleni “yöpyöriskelijälle” sopii tyyny, joka tukee eri asentoja yön aikana. Olen nyt viikon ajan nukkunut KLUBBSPORRE-ergotyynyn kanssa ja todennut, että vaikka pystyn kyllä nukkumaan melkein millaisella tyynyllä vain, niin parhaat unet saa silloin, kun niska ja pää ovat oikealla tavalla tuetut.

3) Tarpeeksi pimeä makuuhuone

Pimeyden merkityksen unen laatuun ymmärsin vasta sen jälkeen, kun laitoin makuuhuoneeseen pimentävät verhot. Tämä oli itselleni ihan oikea game changer: en ollut tajunnut aikaisemmin, miten valoisaa makuuhuoneessa on silloinkin, kun yöllä sälekaihtimet ovat kiinni. Kaupungissa ainakin katuvaloista tms. tulee valoa, vaikka yöllä olisikin pimeää. Kesäaikaan saatoin usein herätä valoisuuteen jo aamuyöllä auringon noustessa, vaikka unet oli vielä kesken. Nyt makuuhuoneessamme on ANNAKAJSA-verhojen ansiosta öisin ihanan pilkkopimeää! Rakastan myöskin avata aamulla ja päästää valon sisään makuuhuoneeseen – siitä on tullut oma heräämisrutiinini.

4) Ei puhelinta viimeisenä illalla ja ensimmäisenä aamulla

“Ei puhelinta tai läppäriä makkariin!” – tämän vinkin olen kuullut monta kertaa ja se on kyllä hyvä ohje: älylaitteiden räpläily ennen nukkumaanmenoa ei ole kovin terveellinen tapa, koska laitteiden säteilemä sininen valo . Itse olen kuitenkin valitettavasti sen verran riippuvainen puhelimestani, etten osaa jättää sitä ainakaan vielä kokonaan toiseen huoneeseen. Mutta viime aikoina olen opetellut sitä, ettei kaiken tarvitse olla heti niin ehdotonta, ja siksi olen tehnyt itselleni lievennetyn säännön: ei puhelinta viimeisenä illalla eikä ensimmäisenä aamulla.

Iltaisin tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että laitan puhelimen latautumaan sängyn viereen ja herätyksen ennen iltapesua. Iltapesun jälkeen en enää koske puhelimeen, vaan menen suoraan sänkyyn. Aamuisin taas nousen ylös, käyn juomassa vettä ja vaikka kävelemässä ympäri olkkaria hetken, ennen kuin avaan puhelimen ensimmäisen kerran. Tämä on toiminut itselläni hyvin!


5) Makuuhuoneen sisustus tukemaan hyvää unta

Yksi hyvän unen tekijöistä on myös harmoninen makuuhuone ja miellyttävät vuodevaatteet. Huoneilman olisi hyvä olla raikas ja äänimaailman rauhallinen. Usein tuuletan makuuhuoneessa hiukan ennen nukkumaanmenoa ja saatan laittaa diffuuseriin rauhoittavaa eteeristä öljyä pöhisemään. Materiaaleissa suosin pehmeää pellavaa ja puuvillaa: tummansiniset PUDERVIVA-pellavalakanat ovat miellyttävä uutuus, joihin ihastuin heti. Tiesitkö muuten, että myös väreillä on merkitys mielialaan? Tutkitusti sininen ja vihreä ovat rentouttavimmat makuuhuoneen värit. Ehkä siksi olenkin maalannut makuuhuoneen kokonaan vihreäksi perinteisen valkoisen sijaan. Minusta on ihanaa kun makuuhuoneeni on pieni ja tunnelmallinen soppi, jossa on ihan eri tunnelma kuin muualla kodissani – täällä voidaan rohkeasti yhdistellä tummiakin sävyjä.

IKEA Suomi haluaa kiinnittää huomiota nukkumiseen ja unen määrään ja laatuun osallistavan, digitaalisen unitaideteoksen avulla. Unemme-teos osallistaa suomalaiset jakamaan omaa untansa teokseen, jonka rytmi, liike ja musiikki muuttuu sen mukaan, millaista unta jaetaan. Teokseen voi osallistua jokainen ja sen elämistä pääsee seuraamaan reaaliaikaisesti 10.9.-22.10. osoitteessa ikea.fi/unemmeVerkkosivuston lisäksi teos on esillä musiikkitalon isolla screenilla 20.9. asti yöaikaan klo 24-06.

__

Miten sinä panostat hyvään uneen?

Puutarkausi 2020 – mikä onnistui, mikä meni pieleen

Viime viikonloppuna vietettiin mökkikauden jäähyväisiä jo perinteeksi muodostuneella villapaita & viiniä-teemalla. Vaikka ilta oli ihana ja sääkin sopivan leuto syyskuiseksi illaksi, niin pieni haikea ajatus valtasi jossain vaiheessa mielen: tässä istuskellaan ehkä viimeistä kertaa tälle vuodelle. Puutarhatyöt ja piipahdukset palstalla jatkuvat toki vielä lokakuulle asti, mutta koska alueen vessat on nyt suljettu ja säät kylmenevät jatkuvasti, täytyy tulevat yöpymiset tai istuskelut toteuttaa enemmän retkeilyhengessä. Päällimmäinen tunne mennyttä kautta ajatellessa on kuitenkin kiitollisuus: olipa taas ihana puutarhakesä! Monet kesän parhaista hetkistä koettiin juurikin palstalla.

Kauden päätös on myös jollain tapaa tilinteon hetki: miten onnistuin puutarhurina? Koska palstani ei ole täysin rehevöitynyt tai kauttaaltaan rikkaruohojen valtaama, onnistuin mielestäni kohtalaisesti. Onnistuimme läpi kesän pitämään puutarhan suhteellisen kivassa kunnossa, leikkasimme ruohon säännöllisesti ja kasvimaa ja kukkapenkit olivat jotenkuten rikkaruohoista vapaita. Hyötykasvien viljelyssä koettiin sekä ilon hetkiä että pettymyksiä, ja päätin summata ne kaikki tähän postaukseen. Missä siis onnistuimme, mikä meni pieleen? Ja mitä aion tehdä toisin seuraavana vuonna?


Kasvihuone: pettymyksiä ja yksi iloinen yllätys

Onnistuin viime vuonna kasvattamaan yllättävän runsaan tomaattisadon parista taimesta kasvilavassa, jonka päällä oli mini-lasikasvihuone. Tuo kyseinen minikasvihuone hajosi kuitenkin talvimyrskyjen aikaaan ja keväällä aloin haaveilla oikeasta kasvihuoneesta. Unelmieni kasvihuone olisi tehty itse vanhoista ikkunoista, mutta tällä kertaa järkevämmäksi ratkaisuksi osottautui puutarhamyymälästä hankittu valmisversio, jonka materiaalina oli lasin sijaan kestävä polykarbonaatti.

Kasvihuoneistutuksille oli paljon odotuksia: kylvin tomaatit itse siemenistä jo maaliskuussa ja samoin laitoin esikasvatukseen myös maissia. Viime vuoden perusteella olin itsevarma tomaattien suhteen, mutta sato jäikin harmillisen laihaksi. Syynä olivat todennäköisesti epätasainen kastelu ja liiallinen kuumuus. Osa taimista oli ehkä liian pienissä / huonoissa ruukuissa. Maissien kanssa epäonnistuminen kävi varmaan siinä, että ne joutuivat odottelemaan taimiruukuissaan sisällä ihan liian kauan: maissit pitäisi kylvää maahan / kasvihuoneeseen jo parin viikon esikasvatusajan jälkeen.

Iloinen onnistuminen tapahtui taas vesimelonin kanssa: ostin taimen valmiina puutarhamyymälästä ja istutin sen ruukkuun kasvihuoneeseen. Kun taimi alkoi kukkia, hoidin itse pölytyksen ja jäin innolla odottamaan tuloksia. Kun löysin ensimmäisen peukalonpään kokoisen melonivauvam kasvihuoneesta, taisin kiljahtaa ilosta! Loppupeleissä taimesta kehittyi vain yksi meloni, jonka kasvua tarkkailtiin hartaudella ja palleroa myös esiteltiin kaikille ystäville ylpeänä. Viime viikonloppuna vihdoin koitti se hetki, kun sato korjattiin ja meloni viipaloitiin juhlallisin menoin. Se oli herkullisin koskaan maistamani vesimeloni: aromikas, mehevä ja maukas. Kukapa olisi uskonut, että ensikertalaisella kävisi tällainen tuuri?

Suunnitelma ensi vuodelle: Tomaatit istutetaan tarpeeksi isoihin ruukkuihin joissa on kunnollinen altakastelusysteemi. Lisäksi kasvihuoneeseen pitää hankkia seinille lisävarjostusta, koska aurinko paistaa kasvihuoneeseen aamusta iltaan ja lämpötila kohoaa helteellä ihan liian korkealle. Maissit istutan ehkä suosiolla ulos, ja niiden tilalla aion kokeilla vaikka kesäkurpitsaa. Vesimelonia kasvatetaan ensi vuonna ehdottomasti uudestaan!


Avomaan parhaat: perunat, sipulit ja kurpitsat

Avomaalle istutin tänä vuonna perunaa, sipulia, retiisejä, punajuurta, porkkanaa, yrttejä, salaattia, papuja ja herneitä. Kaikki onnistuivat aika kivasti, paitsi herne – sama juttu kuin viime vuonna! Herneet eivät aluksi lähteneet itämään lainkaan, ja kun lähtivät, niin ne itivät todella hitaasti. En osaa sanoa mikä meni pieleen, mutta ensi vuonna aion yrittää taas uudestaan: ei se voi niin vaikeaa olla!

Varhaisperunaa tuli juuri sopivasti ja sitä söimme sipulin kera suurella nautinnolla läpi heinäkuun. Viime vuodesta viisastuneena laitoin kesäkurpitsantaimia maahan tänä vuonna vain kolme. Se oli fiksusti tehty, kesäkurpitsaa tuli juuri sopivasti omaan tarpeeseen, hiukan myös muille jaettavaksi. Viime vuonna meinasin hukkua kesäkurpitsasatoon. Retiisejä ja salaatteja laitoin taas liikaa, mutta punajuuria olisi voinut tulla enemmänkin. Ehkä viiden vuoden päästä opin suhteuttamaan viljelykset omiin tarpeisiin?

Suunnitelma ensi vuodelle: Perunaa voisi istuttaa paria eri lajiketta, esimerkiksi Timoa (mun oma lemppari) ja siikliä. Lisäksi olisi kiva laajentaa avomaan valikoimaa: kaalit, maa-artisokka ja valkosipuli ainakin kiinnostelevat.

Kaikkien aikojen marjasato

Jos tomaattisato jäi tänä vuonna laihaksi, niin marjasato ei jäänyt. Karviaisia tuli paljon, viinimarjoja tuli paljon ja vadelmia tuli ihan älyttömästi. Vadelman sadonkorjuuaikaan poimin parhaillaan 8 litraa yhden illan aikana. Vadelmat on ainoa puutarhan antimista jota olen säilönyt pakkaseen: jo nyt lämmittää ajatus siitä, miten talvella voin laittaa oman palstan vadelmia aamupuuron päälle. Istutin alkukesästä myös yhden mustaherukkapensaan ja se tuotti satoa n. 10 marjan verran – ehkä ensi vuonna jo enemmän?

Suunnitelmat ensi vuodelle: karviaiset on ihania tuoreena, mutta neljä pensasta on meidän tarpeisiin vähän liikaa. Yhden tai jopa kaksikin pensasta voisi poistaa ja hankkia niiden tilalle vaikka mustaherukkaa tai valkoherukkaa.


Kohtuullinen omenavuosi
Luojan kiitos, tämä vuosi ei ole ollut suuri omenavuosi. Viime syksynä olin hätää kärsimässä omenasadon kanssa, palstalla piti käydä käytännössä päivittäin poimimassa omenoita talteen. Tänä vuonna sato on ollut aika pieni, mutta silti varsin riittävä: olemme nauttineet omenamehusta, omenapaistoksista ja omenapiirakoista ja silti lahjoittaneet omppuja paljon myös ystäviemme iloksi.

Tämän vuoden murheenkryyni oli luumupuu: viime vuonna se tuotti älyttömästi herkullisia luumuja, tänä vuonna ei yhtäkään. Lisäksi puusta on kuollut puolet, enkä tiedä virkoaako puu enää eloon. Onko vinkkejä?

Iloinen yllätys oli taas kirsikkapuu, jonka istutin silloin kun hankin palstan, tasan kaksi vuotta sitten. Ajattelin, että satoa voisi odottaa aikaisintaan viiden vuoden päästä istutuksesta, mutta ensimmäiset kirsikat syötiinkin jo nyt! Oma kirsikkani on hapankirsikka, eli hedelmät olivat ihanan kirkkaanpunaisia ja sopivan kirpeitä.

Suunnitelmat ensi vuodelle: palstallani on kolme vanhaa omenapuuta, joista ainakin yksi on jo ehkä vähän liiankin vanha. Ensi vuonna voisi miettiä sen vanhimman leikkaamista ja samalla ehkä uuden nuoren puun istuttamista. Keväällä puille voi tehdä aika reippaan leikkauksen.

pst! Ensi kesän puutarhasuunnittelmien avuksi sain Satokausikalenterilta näppärän puutarhakalenterin, joka muistuttaa kuukausittain tehtävistä puutarhan töistä ja sisältää muutenkin rutkasti puutarhatietoutta ja inspiraatiota hyötykasviviljelijöille! Instagramissani on menossa parhaillaan arvonta*, jossa voi voittaa itselleen kyseisen puutarhakalenterin. (*ko. postaus on toteutettu yhteistyössä Satokausikalenterin kanssa).

Sadonkorjuubrunssi puutarhalla

Kaupallinen yhteistyö: Vaasan & Asennemedia

Viime viikolla pääsimme järjestämään ystäväni Artun kanssa sadonkorjuubrunssin puutarhalla vaikuttajakollegoillemme. Vielä brunssia edeltävänä päivänä näytti siltä, että tapahtuma joudutaan pahimmassa tapauksessa perumaan sateiden vuoksi, mutta kuin ihmeen kaupalla saimmekin ihan mielettömän kauniin sään. Puutarha loisti alkusyksyn kauneudessaan ja pääsin toimimaan lempiroolissani, juhlien emäntänä ja palstaesittelijänä. Tällä kertaa minun ei tarvinnut stressata kuitenkaan tarjoilupuolesta, sillä upean aamiaisen loihtivat yhteistyökumppanimme Vaasan ja Say it With a Cake-kakkumuija. Pääosassa olivat Vaasanin uudet 5 kuidun palat eri tavoin täytettynä satokauden herkuista inspiroituen – omat suosikkileipästen resepti löytyy tämän postauksen lopusta!

Olen aina haaveillut siitä, että olisin sellainen ihminen, joka panostaa aamupalaansa ja syö sen aina rauhassa, arkenakin. Puristaa itse tuoremehun, surruttaa smoothien tai keittää rauhassa puuron kattilassa. Kuitenkin nykyisessä elämäntilanteessani olen kaukana tuosta: yleensä arkiaamuni ovat hiukan kaoottisia ja usein priorisoin hiukan pidempään kestävän unen hitaan aamupalan edelle. Olen ilmiselvästi se ihminen, joka tarvitsee aamuihinsa helppoja ja nopeita ruokaratkaisuja – sellaisia, jotka maistuvat hyvältä, pitävät nälän pitkään loitolla ja olisivat terveellisiä. Pelkkä kahvi ja joku pikkuinen välipalapatukka eivät ole tarpeeksi, vaikka mieli ei tekisikään muuta. Siispä olen alkanut yhä useammin tekemään itselleni ihan perinteisiä aamupalaleipiä.

Sain taaperoikäisenä lempinimekseni paahtoleipä, koska rakastin vaaleaa leipää paahdettuna. Lempitäytteeni leivälle oli appelsiinimarmeladi ja voi (molemmat samaan aikaan!), ei sii mikään varsinainen terveyspommi. Rakkaus rapeaksi paahdettuun vaaleaan leipään on säilynyt, mutta nykyisin vaatimukset leivän ja päällistenkin ravitsevuudelle ovat muuttuneet. Vaasan 5 kuidun palat vastaavat hyvin tähän tarpeeseen: kerrankin vaalea leipä, jossa on reippaasti myös kuitua! Näissä paloissa on viljana täysjyväkauraa, vehnää & täysjyväruista ja lisäksi mm. omenaa, perunaa, mustaherukansiemenrouhetta ja pellavan- ja kurpitsansiemeniä. Leipä on harvinaisen maistuva vaikkapa paahdettuna (NAM) vaikka pelkästään voin kera, mutta useimmiten pyrin täyttämään leivän hiukan runsaammin, tässä muutamia ideoita päällisiksi:

-avokadoa ja tomaattia, rouhi päälle hiukan mustapippuria ja suolaa
-hummusta ja rucolaa
-suolakurkkuja ja juustoa
-maapähkinävoita ja banaania (tai omenaa, katso luksusversion resepti alta!)
-eilisen päivän keitetyt perunat viipaloituna + juustoa (mikron kautta lämmitettynä)
-kauratuorejuustoa, vadelmia ja hunajaa / agavesiirappia (muutkin marjat käyvät!)

+satokausiextra: sieni-sipulipaistosta (vaatii hiukan aikaa)



Vaniljapikkelöityjä omenoita, maapähkinävoita ja pellavansiemeniä

3 pientä omenaa
1,5 dl vettä
1 dl ruokosokeria
0,5dl omenaviinietikkaa

maapähkinävoita
vaahterasiirappia
pellavansiemeniä
Vaasan 5 kuidun palat-leipää

Leikkaa omenat ohuksi siivuiksi. Kiehauta vesi pienessä kattilassa. Lisää hiljalleen poreilevaan veteen halkaistu vaniljatanko siemenineen, ruokokidesokeri sekä etikka ja sekoita kunnes sokerikiteet ovat sulaneet veteen. Kaada liemi puhtaaseen astiaan omenasiivujen päälle ja anna jäähtyä.

Voitele leivät maapähkinävoilla ja asettele pikkelöityjä omenasiivuja päälle. Valuta päälle hieman vaahterasiirappia ja koristele pellavansiemenillä.

Millaisia leipätäytteitä sinä suosit arjessa? Entä millainen aamupalaihminen olet: syötkö jotain nopeasti vai onko aamiaishetkesi pyhä?


Kuvat: Johannes Elfving