Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila & Asennemedia
Portti on ensimmäinen asia joka mökille mentäessä tulee vastaan. Se toivottaa tervetulleeksi niin meidät omistajatkin kuin vieraatkin ja toisaalta estää epätoivottujen kulkijoiden, kuten pieneläinten pääsyn puutarhaan. Puutarhamökilläni olikin jo hankintahetkellä kaunis, mintunvihreä puuportti (joka näkyy kuvassa mm. täällä), joka hoiti hienosti tehtäväänsä ja otti aina lämpimästi vastaan mökille saapuessa. Tänä keväänä aloin kuitenkin huomata portissa vähän vakavampia kulumisen merkkejä – jotkut portin liitoskohdista olivat selvästi lahonneet. Jossain vaiheessa joka sulkemis-ja avaamiskerta porttia piti aina vähän asetella paikoilleen ja eräällä kerralla koko portti kaatui alas. Sen jälkeen sinnittelin porttirukan kanssa vielä pari viikkoa, kasaten sen tullessa ja lähtiessä aina uudelleen ja uudelleen, kunnes oli aika luovuttaa. Portti oli mennyt lopullisesti rikki, eikä sitä enää saanut korjattua, sillä osat olivat lahonneet irti toisistaan. Oli aika hankkia uusi portti.
Muisto vanhasta porttiraukasta
Uusi portti löytyikin juuri sopivilla mitoilla ihan rautakaupasta – luojan kiitos, sillä uuden nikkaroimiseen eivät olisi taitoni riittäneet. Tehtäväkseni jäi uuden portin hankkimisen jälkeen sen maalaaminen ja uusien saranoiden kiinnitys. Niissäkin oli tarpeeksi työtä, uskokaa pois. Maalaaminen sujui vielä kivuttomasti, mutta saranoiden kanssa meinasi hermo pettää, kun ruuvit eivät meinanneet asettua paikoilleen sitten millään! Onneksi sain apuun ihanan mökkinaapurini Virpin porakoneineen, lopulta juhannusaaton yössä uusi portti saatiin paikoilleen hyvällä yhteistyöllä. Siinä se nyt tönöttää, uusi uljas porttini!
Uuden portin väriksi valikoitui punertava beige tai hennon vaaleanpunainen sävy, Tikkurilan X407. Näillä siirtolapuutarha-alueilla on tarkat säädökset sallituista väreistä, ja tämä sävy on yksi niistä sallituista – haaveissani olisi joskus saada pihalle uusi samanvärinen mökki, tuota vanhaa valkoruskeaa korvaamaan. Uusi vaaleanpunainen portti edustaa siis nyt myös tuota haavetta uudesta mökistä, vaikka voi olla että tuon unelman toteutumiseen vierähtää vielä ainakin vuosi tai kaksi. On muuten hassua, että mökkini on valkoinen, vaikka se ei ole siirtolapuutarhayhdistyksemme sallittujen värien listalla. Mökki on maalattu ennen niitä aikoja, kun nuo säännöt keksittiin.
Portti oli käsittelemätöntä puuta ostettaessa, joten se oli äärimäisen helppo maalata, mitään pohjatöitä ei tarvinnut tehdä. Maalina käytin Tikkurilan Unica Akva-maalia, joka on oikeastaan ikkuna-ja ovimaali, mutta soveltuu myös loistavasti esim. ulkokalusteiden, kaiteiden ja pylväiden maalaamiseen. Samalla maalilla sudin vaaleanpunaiseksi myös portin pylväiden metalliset koristepallerot. Unica Akvalla maalaaminen oli helppoa, jälki oli peittävää ja tasaista ihan tällaiselta amatööriltäkin. Sain oikeastaan maalausurakasta kunnon inspiraation ja päätin seuraavaksi kokeilla maalata vaaleanpunaiseksi mökin oven ja ruskeat puitteet.
Tällaiset pienet puutarhan nikkarointi-ja maalaustyöt ovat älyttömän mukavaa kesäpuuhaa – lämpimällä säällä voi heittää bikinit niskaan ja hyvän musiikin soidessa taustalla sujuvat maalaushommat kuin leikiten. Inspiraatiota ulkomaalausprojekteihin voi hakea Tikkurilan sivuilta ja myös vanhoista postauksistani: olen aiemmin toteuttanut mm. mökin ulkomaalauksen, viime vuonna öljysin laiturin ja kuukausi sitten käsittelin puiset lavakaulukset.
