category: suomalainen design

Suomalainen design on kiinnostanut minua jo lapsesta asti ja seuraan aktiivisesti kotimaisten suunnittelijoiden töitä ja tekemisiä. Silti kotimaisuus ei ole mikään itseisarvo: ei tarkoita, että tuote olisi automaattisesti parempi jos se on suunniteltu tai valmistettu kotimaassa. Suomalaisuus tuotteissa edustaa minulle kuitenkin hyvin usein laadukkuutta, kestävyyttä ja ajattomuutta ja nämä tuntuvat olevan arvoja, joita moni suomalainen brändi vaalii.

Sisustuksen puolella suosikkejani ovat mm. Iittala, Arabia, Balmuir, Familon ja Artek.

Muodin puolella lemppareitani ovat mm. Samuji, Arela, R/H, Marimekko, Terhi Pölkki ja Makia.

6: Kymmenen kotimaista suosikkivaatemerkkiäni

suomalainen design, , , , ,

Hyvää itsenäisyyspäivää! Tänään on mielestäni juuri oikea päivä pukeutua suomalaiseen designiin – oma illan juhlamekkoni on Marimekolta, korvakorut Kalevala Korulta ja kengät Samujin. Tiesitkö, että ostaessasi suomalaisen design-tuotteen tai -palvelun luot työpaikkoja Suomeen ja tuet kotimaista työtä? Huomenna vietetään Osta työtä Suomeen-päivään, jonka tarkoitus on saada ihmisiä pohtimaan kulutustottumuksiaan nimenomaan työllistävän vaikutuksen kautta: jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa kymmenellä eurolla enemmän kotimaisia tuotteita, syntyisi Suomeen vuositasolla 10 000 työpaikkaa.

On hyvä muistaa, että kotimainen ei kuitenkaan tarkoita aina samaa asiaa kuin vastuullinen. Monet suomalaiset merkit saattavat teettää tuotteensa kehitysmaissa ja tuotteen kallis hintakaan ei takaa sitä että vaatteen tekijä on saanut asianmukaisen palkan. Kuitenkin koen, että parempaan suuntaan ollaan menossa kokoajan, kuluttajat ovat Suomessa tiedostavia ja siksi yhä useampi kotimainen yritys kiinnittää toiminnassaan huomiota niin eettisyyteen kuin ekologisuuteenkin. Sen sijaan että lähtisi boikotoimaan yritystä, on parempi pitää vastuullisuusasioista meteliä ja vaatia yrityksiltä parempia toimintatapoja tulevaisuudessa.

Tässä 10 kotimaista suosikki-vaatemerkkiäni – ehkä löydät tästä listasta inspiraatiota tämän joulun pehmeisiin paketteihin?

Marimekko. Marimekko on jo vuosien ajan tarjonnut laadukkaita ja ajattomia vaatteita ja onnistuu edelleen olemaan yksi kiinnostavimmista suomalaisista vaatebrändeistä.  Kaikki Marimekon vaatteeni ja astiani ovat olleet kestäviä ja pitkäikäisiä, ja näin toivoisin olevan jatkossakin. Suurin osa Marimekon tuotteista valmistetaan Euroopassa.

R-Collection. Samoin kuin Marimekko, on rokseri ollut osa elämääni jo lapsesta saakka – olen kulkenut R-Collectionin anorakissa pikkutytöstä lähtien. Lapsena kävimme usein talvilomalla kajaanissa rokserin tehtaanmyymälässä, josta koko perheen anorakit hankittiin. Edelleenkin suurin osa R-Collectionin vaatteista valmistetaan Suomessa ja Virossa.

Samuji. Olen ollut Samujin uskollinen fani ihan merkin alkuajoista lähtien. Merkin perustaja Samu-Jussi Koski kertoo haastattelussaan että vastuullisuus on ollut koko yrityksen perustamisen lähtökohta. Samujin tuotteissa yhdistyy mielestäni ihanalla tavalla käytännöllisyys, kauneus ja suomalaisuus. Suurin osa omista vaatteistani on peräisin Samujilta.

Arela. Arela on pieni kotimainen perheyritys, joka on tunnettu erityisesti kashmirneuleistaan. Minulta löytyy kolme Arelan samanlaista pooloneuletta eri väreissä. Vanhin niistä on jo neljä vuotta vanha ja edelleen samassa kunnossa kuin uusin. Arelan mallistot ovat ajattomia ja tuotteet kestäviä ja yritys kannustaa vaatteiden huoltoon uuden ostamisen sijaan esimerkiksi huoltopalvelun kautta. Lisää Arelan vastuullisuusajattelusta löytyy Viivi Arelan haastattelusta Vihreät vaatteet-sivulla.

Kalevala Koru. Kalevalan korun ovat perustaneet 1930-luvulla yhteiskunnallisesti aktiiviset ja tiedostavat naiset, ja alunperin korujen myynnistä kerätyillä varoilla autettiin sodan hädänalaisia. Myöhemmin hyväntekeväisyyskorujen tuotolla on jatkettu pitkää perinnettä yhteiskunnallisesti merkittävien hankkeiden tukemisessa. Korujen avustuskohteiksi on vuosien varrella valikoitunut erityisesti naisia ja lapsia tukevia kohteita, kuten esimerkiksi Roosa nauha, Naisten Pankki ja Pelastakaa Lapset ry. Kalevalan korut valmistetaan mahdollisimman pitkälle kierrätetystä kullasta ja hopeasta ja tuotteet valmistetaan suomessa.

Makia Clothing. Makia on kampanjoinut kertakäyttökuluttamista vastaan muun muassa lopettamalla kokonaan sekä alennusmyynnit että kertakäyttöpakkausten käytön verkkokaupassa. Makia pyrkii pois sesonkiajattelusta ja panostaa kestäviin klassikkotuotteisiin.

 

Aarikka. Suurin osa Aarikan koruista valmistetaan suomalaisissa kodeissa, kotikäsityönä luonnonmateriaaleista. Lisäksi yritys tarjoaa kokoonpano- ja pakkaustyötä sosiaalisen työllistämisen työpajoille. Aarikan puukorut ilmentävät mielestäni loistavasti suomalaisuutta ja ajattomuutta.

Halla x Halla. Kaikki merkin uikkarit ja bikinit ovat valmistettu merestä kerätystä muovijätteestä syntyneestä Econyl-kankaasta. Halla x Halla on mielestäni loistava esimerkki siitä, miten ekologisetkin vaatteet voivat näyttää raikkaalta, hauskalta ja trendikkäiltä.

Ohoy Swim. Ohoy Swimin uima-asut valmistetaan myös merestä poimituista kalaverkoista ja muoveista, mutta uikkareiden design on HallaxHallaa minimalistisempi. Mielestäni on upeaa, että yhä useamman yrityksen koko tuotanto perustuu ekologisiin materiaaleihin ja arvoihin.

Nokonen. Nokonen on uusi lempparimerkkini, jonka koko ideologia perustuu ekologisuuteen. Nokosen vaatteet ovat uniikkeja ja ne valmistetaan ekologisista luonnonmateriaaleista (kuten nokkosesta!) Helsingissä käsityönä. Minulla on ihana Nokosen Ruffle Shirt ja haaveilen kauniista käsinvärjätystä Mahla-mekosta.

Mitkä ovat sinun suosikkejasi suomalaisista merkeistä?

Mustan perjantain mietteitä

koti ja sisustus, pohdintaa, suomalainen design, yhteistyö,

Kaupallinen yhteistyö: Hakola

En ole varmastikaan ainoa, jota ahdistaa tämä Black Friday. Joka puolelta tursuaa mainoksia ja tarjouksia, jotka tarjoavat elämäsi tilaisuuksia ja huutavat kovaan ääneen osta, osta osta! En tiedä ahdistunko enemmän tämän kulutushysterian järjettömyydestä yleisesti vai siitä, että itsekin huomaan välillä kurkistelevani tarjouksia sillä silmällä. Minä en oikeasti tarvitse mitään ja tälläkin hetkellä tunnen huonoa omatuntoa siitä tavaramäärästä minkä omistan – pärjäisin varmaan puolella niistä. Mikä saa meidät ihmiset himoitsemaan kokoajan jotain uutta, vaikka meillä olisi jo kaikkea ihan kylliksi?

Tiedämme, että maapallomme kantokyky ei riitä tälle nykyiselle kulutustahdille. Suomalaisilla neljästä suuresta päästölähteestä (asuminen, kulutus, liikenne, ruoka) tavaroiden ja palveluiden kulutus on toiseksi suurin. Vaikka kulutus tietenkin on tärkeää talouskasvun kannalta, niin ostohuumalla on rajansa – tämän ilmastokriisin keskellä meillä ei olee varaa jatkaa samaan tahtiin. Tietenkään kulutus ei voi loppua kuin seinään, mutta meidän on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sihen, miten ja mitä kulutamme. Suhtautua kriittisesti jokaiseen hankintaan ja harkita jokainen ostospäätös tarkkaan – miettiä jokaisen tavaran kohdalla, että tarvitsenko tätä oikeasti?

En ole mikään puhdas pulmunen tämän asian suhteen, sillä rakastan kauniita tavaroita. Harvoin elämässäni on ollut sellaista hetkeä, etten olisi haaveillut jostain uudesta ihanasta vaatteesta, astiasta tai huonekalusta. Samaan aikaan toivoisin, että vaatekaappini ja kotini sisustus olisivat minimalistisia ja ajattomia, sellaisia, mitä ainoastaan tarpeen tullen täydennettäisiin sopivilla palasilla. Tietyllä tapaa näin onkin – tunnen tyylini, pyrin ostamaan aina vain laadukkaita ja mielellään vastuullisia tuotteita ja teen erittäin harvoin heräteostoksia. Silti en voi kehuskella ekologisuudellani kulutusasioissa – tälläkin viikolla olen käynyt useammassa ihanassa putiikissa ja tehnyt pari hankintaakin.

Työssäni painin lisäksi sen ristiriidan kanssa, että saan elantoni pääosin mainonnasta. Visuaalinen sisällöntuotanto vaatii usein myös monenlaisia hankintoja stailaustarkoituksiin. Ekologisinta olisi varmasti lopettaa koko duuni, ehkä siirtyä kokonaan musiikkipuolen hommiin. Toisaalta, tässä minulla on myös tila ja paikka puhua juuri siitä, minkä koen itselleni tällä hetkellä hyvin tärkeäksi: vastuullisesta kuluttamisesta. Tehdä yhteistöitä yritysten kanssa, jotka kiinnittävät huomiota ekologisuuteen ja eettisyyteen. Tuoda esille sen, että kuluttamisen vähentämisen lisäksi tärkeää on myös kuluttaa fiksusti. Hankkia kestäviä ja laadukkaita tuotteita, sellaisia jotka kestävät toivottavasti sukupolvelta toiselle, äidiltä tyttärelle.

Suomalainen huonekaluvalmistaja Hakola kertoi eilen Black Fridayn vastaisesta kampanjastaan: hintojen sijaan he puolittavat sohvien pakkaamisesta syntyvän muovijätteen määrän vuonna 2019. Tulevaisuudessa sohvat kannetaan kotiin kestokasseissa, joita voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen – miten nerokas ja simppeli idea jolla kuitenkin on iso vaikutus!

“Kestokassit ovat yksi tapa ratkoa tuotteiden pakkaamiseen liittyviä ekologisia kipupisteitä. Konkreettisen tavoitteen myötä olemme tilivelvollisia asiakkaillemme ja toivottavasti inspiroimme samalla myös muita alan toimijoita kohti kestävämpiä toimintatapoja.”
-Annaleena ja Jari Hakola

Meille tuli Hakolalta viime viikolla sohva, josta olin unelmoinut pitkään. Kaikki aiemmat elämäni sohvat ovat löytyneet joko kierrätyskeskuksista tai käytettyinä kavereilta, tämä oli ensimmäinen jonka olen hankkinut uutena. Maksoin siitä alennuksenkin jälkeen enemmän kuin kaikista aiemmin hankkimistani sohvista yhteensä, mutta tiedän saaneeni vastinetta rahoilleni: lähes kokonaan kotimaisista materiaaleista, kotimaassa valmistettu Cosy Pocket Wool-sohva voi hyvinkin olla loppuelämäni sohva. Sellainen, mikä kulkee kodista toiseen ja näkee eri elämänvaiheet kanssani vuosikymmenien ajan.

Haluan jatkossakin antaa blogissani palstatilaa juuri Hakolan kaltaisille yrityksille – sellaisille, jotka uskovat, että alennushysterian luomisen sijaan katseet pitäisi kiinnittää jatkossa enemmänkin ekologisesti kestäviin ratkaisuihin kaikessa yritystoiminnassa. Ei oman sädekehän kiillotuksen vuoksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että maapallon luonnonvarat riittäisivät tulevillekin sukupolville.

*Cosy Pocket Wool-sohvasta saatu näkyvyysalennus

Viisi vinkkiä eettisempiin muotivalintoihin

suomalainen design, tyyli, vinkit,


1. Suosi kirppareita ja secondhandia. Mutta ole varovainen: kirpparilla saattaa helposti antaa itselleen luvan ostaa jotain sellaista, mitä ei välttämättä tarvitsisi vain halvan hinnan vuoksi. Monet omista lempivaatteistani olen ostanut käytettynä ja lähes aina kun tarvitsen jotain, pyrin ensin aina selailemaan fb:n kierrätysryhmät ja käyn kiertelemässä tutut lähikirpparit. Lainaan myös aktiivisesti vaatteita ystäviltäni ja siskoiltani ja harkitsen taas vaatelainaamon asiakkuutta – kaikkea ei tarvitse omistaa itse.


Ruskean trenssin ostin vuosia sitten kirpparilta. Hihat olivat liian pitkät ja helma ulottui nilkkoihin saakka, mutta ihastuin takin väriin. Lyhensin takin itse ompelukoneella ja hihat lyhenivät yksinkertaisesti käärimällä, samalla hauska raidallinen vuori tuli esiin. Takki on yksi luottovatteistani, se on minulle “se täydellinen trenssi”. Samujin valkoinen villapaita on taas viisi vuotta vanha, mutta edelleen aktiivisessa käytössä, olen vain paikannut siitä kainaloreikiä vuosien varrella. 

2. Huolla ja tuunaa olemassaolevia vaatteita. Panosta vaateostoksilla laadukkaisiin materiaaleihin. Jos haluaa olla ekologinen, nousee vaatehuolto-ja korjaaminen isoon rooliin. Tavoitteena olisi, että vaatteesi kestäisivät pitkään eikä niitä tarvitsisi heittää missään vaiheessa roskiin – tämä tarkoittaa myös sitä, että jo ostovaiheessa täytyy valita sellainen materiaali, jolla on mahdollisuus kestää useita, jopa kymmeniä vuosia. Esimerkiksi itse suosin kengissä ja laukuissa nahkaa, vaikkei nahka olekaan ehkä eettisin materiaali. Nahka voi kestää kuitenkin koko eliniän, toisin kuin keinonahka tai muut materiaalit. Tärkeintä on arvostaa laadukasta materiaalia ja pitää siitä huolta. Vaatteiden huollosta olen kirjoittamassa pian kokonaista postausta!


AIDA Impact on kotimainen yritys joka valmistaa laadukkaista materiaaleista ihania tupsukorviksia. Yhden naisen yritys työllistää Suomeen pakolaisina saapuneita naisia tarjoten heille töiden lisäksi myös sosiaalisia verkostoja, mikä auttaa pakolaisnaisten integroitumista yhteiskuntaamme. Puuterisista silkkikorviksista on tullut yksi tämän syksyn luottoasusteistani. (*korvakorut saatu)


3. Tutustu vastuullisiin vaatemerkkeihin. Nykyään yhä useampi yritys kiinnittää huomiota ei pelkästään valmistusprosessin, vaan myös käytettyjen materiaalien eettisyyteen ja ekologisuuteen. Vastuullinen muoti ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkää hippikaapua ja pellavakolttuja, vaan tarjolla on oikeasti kaikille jotain – kiinnostavia kotimaisia vastuullisia vaatemerkkejä ovat mm. R-Collection, Nokonen ja TAUKO. Myös pienien vaateyritysten suosiminen kannattaa, sillä heillä syntyy vähemmän hävikkiä kuin massatuotannossa.


Ohoy Swim:in uikkarit on valmistettu merestä kerätystä muovijätteestä. Jätteestä on syntynyt ylellinen uimapukukangas, joka kestää tavallista käyttöä perussimmareita paremmin. Itse maksoin mielelläni päälle satasen näistä todella kauniista bikineistä, sillä tuotteessa on kohdallaan sekä design, aate ja laatu.


4. Valitse lähellä valmistettu vaate. Pelkästään se, että vaate on suomalaista designiä, ei tee siitä vielä eettistä, jos se on valmistettu toisella puolella maailmaa. Vaatetta ostaessasi kurkkaa siis valmistusmaa: eurooppa on jo aika hyvä, Suomi erinomainen. Kotimaisen tai lähellä tuotetun tuotteen suosiminen kannattaa pelkästään jo siksi, että Suomessa ja muissa Euroopan maissa lainsäädäntö määrittelee minimitason niin ympäristön suojelulle kuin työntekijöiden oikeuksillekin. Lyhyen kuljetuksmatkan vuoksi lähellä tuotettu vaate on myös ympäristökuormitukseltaan pienempi.


Suurin osa Aarikan koruista valmistetaan suomalaisissa kodeissa, kotikäsityönä luonnonmateriaaleista. Kuvien graafiset, Teemu Muurimäen suunnittelemat Torni-korvakorut ja kaulakoru saatu osana instagram-yhteistyötä. Poolovillaneule ja takki ovat kirpparilöytöjä.

5. Osta vähemmän. Tämä on mielestäni tärkein ja oleellisin kohta eettisessä shoppailussa. Meillä on hurjat määrät tavaraa, enemmän kuin tarvitsisimme. Itse pyrin kokoajan muuttamaan ajattelutapaani niin, että en jatkuvasti haaveilisi uusista vaatteista tai asusteista. Olen huomannut, että tehokas keino on se, että yksinkertaisesti vältän kauppoihin menemistä – heti kun kävelen sisälle johonkin mieluiseen vaateliikkeeseen, näen ympärilläni kymmeniä asioita, jotka haluaisin, vaikken tarvitsisikaan. Oman kulutuksen vähentämiseen liittyen Sugarin blogista löytyy ihan loistava Mia Frilanderin kirjoittama teksti, “10 tapaa vähentää kulutusta” – tämä kannattaisi lukea ihan jokaisen vaatefriikin ja kaikkien muidenkin!

Mikä on sinun vinkkisi eettisempiin muotihankintoihin?