category: yhteistyö

Mustan perjantain mietteitä

Kaupallinen yhteistyö: Hakola

En ole varmastikaan ainoa, jota ahdistaa tämä Black Friday. Joka puolelta tursuaa mainoksia ja tarjouksia, jotka tarjoavat elämäsi tilaisuuksia ja huutavat kovaan ääneen osta, osta osta! En tiedä ahdistunko enemmän tämän kulutushysterian järjettömyydestä yleisesti vai siitä, että itsekin huomaan välillä kurkistelevani tarjouksia sillä silmällä. Minä en oikeasti tarvitse mitään ja tälläkin hetkellä tunnen huonoa omatuntoa siitä tavaramäärästä minkä omistan – pärjäisin varmaan puolella niistä. Mikä saa meidät ihmiset himoitsemaan kokoajan jotain uutta, vaikka meillä olisi jo kaikkea ihan kylliksi?

Tiedämme, että maapallomme kantokyky ei riitä tälle nykyiselle kulutustahdille. Suomalaisilla neljästä suuresta päästölähteestä (asuminen, kulutus, liikenne, ruoka) tavaroiden ja palveluiden kulutus on toiseksi suurin. Vaikka kulutus tietenkin on tärkeää talouskasvun kannalta, niin ostohuumalla on rajansa – tämän ilmastokriisin keskellä meillä ei olee varaa jatkaa samaan tahtiin. Tietenkään kulutus ei voi loppua kuin seinään, mutta meidän on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota sihen, miten ja mitä kulutamme. Suhtautua kriittisesti jokaiseen hankintaan ja harkita jokainen ostospäätös tarkkaan – miettiä jokaisen tavaran kohdalla, että tarvitsenko tätä oikeasti?

En ole mikään puhdas pulmunen tämän asian suhteen, sillä rakastan kauniita tavaroita. Harvoin elämässäni on ollut sellaista hetkeä, etten olisi haaveillut jostain uudesta ihanasta vaatteesta, astiasta tai huonekalusta. Samaan aikaan toivoisin, että vaatekaappini ja kotini sisustus olisivat minimalistisia ja ajattomia, sellaisia, mitä ainoastaan tarpeen tullen täydennettäisiin sopivilla palasilla. Tietyllä tapaa näin onkin – tunnen tyylini, pyrin ostamaan aina vain laadukkaita ja mielellään vastuullisia tuotteita ja teen erittäin harvoin heräteostoksia. Silti en voi kehuskella ekologisuudellani kulutusasioissa – tälläkin viikolla olen käynyt useammassa ihanassa putiikissa ja tehnyt pari hankintaakin.

Työssäni painin lisäksi sen ristiriidan kanssa, että saan elantoni pääosin mainonnasta. Visuaalinen sisällöntuotanto vaatii usein myös monenlaisia hankintoja stailaustarkoituksiin. Ekologisinta olisi varmasti lopettaa koko duuni, ehkä siirtyä kokonaan musiikkipuolen hommiin. Toisaalta, tässä minulla on myös tila ja paikka puhua juuri siitä, minkä koen itselleni tällä hetkellä hyvin tärkeäksi: vastuullisesta kuluttamisesta. Tehdä yhteistöitä yritysten kanssa, jotka kiinnittävät huomiota ekologisuuteen ja eettisyyteen. Tuoda esille sen, että kuluttamisen vähentämisen lisäksi tärkeää on myös kuluttaa fiksusti. Hankkia kestäviä ja laadukkaita tuotteita, sellaisia jotka kestävät toivottavasti sukupolvelta toiselle, äidiltä tyttärelle.

Suomalainen huonekaluvalmistaja Hakola kertoi eilen Black Fridayn vastaisesta kampanjastaan: hintojen sijaan he puolittavat sohvien pakkaamisesta syntyvän muovijätteen määrän vuonna 2019. Tulevaisuudessa sohvat kannetaan kotiin kestokasseissa, joita voi käyttää aina uudelleen ja uudelleen – miten nerokas ja simppeli idea jolla kuitenkin on iso vaikutus!

“Kestokassit ovat yksi tapa ratkoa tuotteiden pakkaamiseen liittyviä ekologisia kipupisteitä. Konkreettisen tavoitteen myötä olemme tilivelvollisia asiakkaillemme ja toivottavasti inspiroimme samalla myös muita alan toimijoita kohti kestävämpiä toimintatapoja.”
-Annaleena ja Jari Hakola

Meille tuli Hakolalta viime viikolla sohva, josta olin unelmoinut pitkään. Kaikki aiemmat elämäni sohvat ovat löytyneet joko kierrätyskeskuksista tai käytettyinä kavereilta, tämä oli ensimmäinen jonka olen hankkinut uutena. Maksoin siitä alennuksenkin jälkeen enemmän kuin kaikista aiemmin hankkimistani sohvista yhteensä, mutta tiedän saaneeni vastinetta rahoilleni: lähes kokonaan kotimaisista materiaaleista, kotimaassa valmistettu Cosy Pocket Wool-sohva voi hyvinkin olla loppuelämäni sohva. Sellainen, mikä kulkee kodista toiseen ja näkee eri elämänvaiheet kanssani vuosikymmenien ajan.

Haluan jatkossakin antaa blogissani palstatilaa juuri Hakolan kaltaisille yrityksille – sellaisille, jotka uskovat, että alennushysterian luomisen sijaan katseet pitäisi kiinnittää jatkossa enemmänkin ekologisesti kestäviin ratkaisuihin kaikessa yritystoiminnassa. Ei oman sädekehän kiillotuksen vuoksi, vaan yksinkertaisesti siksi, että maapallon luonnonvarat riittäisivät tulevillekin sukupolville.

*Cosy Pocket Wool-sohvasta saatu näkyvyysalennus

Parhaat vinkit vaatteiden huoltoon

Parhaat vinkit vaatteiden huoltoon – Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja LV

Parhaat vinkit vaatteiden huoltoon
Kirjoitin vähän aikaa sitten vastuullisista valinnoista vaateostoksilla ja lupasin kirjoittavani pian jutun vaatteiden huollosta. Vaatteiden oikeanlainen huoltaminen ja korjaaminen on yksi tärkeimmistä osa-alueista ekologisessa kuluttamisessa, sillä mitä pidempään vaatteesi kestävät, sitä vähemmän tarvitsee ostaa uutta! Sain mahdollisuuden kirjoittaa jutun yhteistyössä LV:n ja Asennemedian kanssa – tässä olisi siis parhaat vinkkini vaatteiden oikeanlaiseen pesuun ja huoltoon, olkaa hyvät!

Parhaat vinkit vaatteiden huoltoon
Älä pese pyykkiä liian usein.
 Tämä on suosikkivinkkini, sillä alakerran pesutupaan raahautuminen ei ole todellakaan lempipuuhaani. Monet pesevät vaatteitaan aivan liian usein, mikä kuluttaa sekä ympäristöä että usein myös vaatetta. Maalaisjärkikin sen kertoo – hikiset ja oikeasti likaiset vaatteet toki pitää pestä hetimmiten, mutta itse pesen vaikkapa farkut vain pari kertaa vuodessa ja villaneuleet ehkä kerran, jos silloinkaan. Usein vaatteen saa puhtaaksi pelkällä tuuletuksella tai paikallisella tahranpoistolla.

Poista tahrat ennen pesua. Jos vaatteeseen tulee tahra, ei sitä tarvitse silti välttämättä pestä, jos se on muuten puhdas. Vaikeat tahrat harvoin muutenkaan irtoavat tavallisessa pesussa, joten tahranpoisto ennen konepesua on suositeltavaa joka tapauksessa. Paikalliseen tahranpoistoon toimii loistavasti sappisaippua.

Lajittele pyykki huolellisesti ja pese aina vaate pesuohjeen mukaan.  Noudata aina pesulapun ohjeita! Olen itse kärsinyt liian usein, kun olen huolimattomuuttani laittanut vaikkapa villapaidan normipyykin sekaan tai pessyt viskoosivaatteen liian korkeassa lämpötilassa. Nuorempana laitoin kerran punaiset farkut samaan koneeseen valkoisten vaatteiden kanssa, ja sain ison kasan vaaleanpunaisia vaatteita – oppia ikä kaikki. Voit pestä vaatteen myös ohjelämpötilaa alhaisemmassa pesulämpötilassa, nykyisillä pesuaineilla ja koneilla vaatteet saa useimmiten puhtaaksi 30-40 asteen vedessä. Alhainen veden lämpötila säästää myös luontoa.

Pese aina täysiä koneellisia. Pesukone on yleensä täysi, kun yläosaan jää n. kämmenenlevyinen tila. Itselläni on yhden hengen taloudessa välillä haasteita saada kasaan täysiä koneellisia samanväristä pyykkiä, ellei halua vaatteiden odottelevan likapyykkikorissa kuukausia. Tähän toimiva ratkaisu on toisinaan värisiepparit, jotka keräävät itseensä lian ja ylimääräisen värin, ja estää pyykin värjääntymisen pesun aikana.

Valitse oikeanlainen pesuaine. Ei ole samantekevää, millaisilla aineilla vaatteensa pesee –  liian voimakkaat pesuaineet voivat ärsyttää ihoa vaatteita käytettäessä. LV Color Pyykinpesuneste on esimerkiksi täysin hajusteeton ja väriaineeton, ja sopii siksi myös meille herkkähipiäisille. LV:n sivuilta löytyy myös tuoksulaskuri, jonka avulla voi selvittää, kuinka monelle tuoksulle yleensä päivittäin altistuu – jos tuoksuja “pukee” päällensä liian monta kerrallaan, on lopputulos yleensä sekava ja aiheuttaa ainakin itselleni päänsärkyä.


Materiaalikohtaiset ohjeet:

Villavaatteet: Vältä vesipesua, puhdista villapaidat tuulettamalla. Jos sinulla ei ole parveketta, myös tuulettaminen avonaisen ikkunan lähellä riittää. Huolla villaneuleesi säännöllisesti poistamalla siitä nypyt villakammalla ja harjaamalla neule. Esimerkiksi kashmirkampa ja vaateharja ovat nykyään parhaita ystäviäni villavaatteiden huollossa.

Supervinkki: hienhaju on usein hankala saada pois villavaatteista pelkästään tuulettamalla. Käytä siis villisten kanssa aluspaitaa tai vaihtoehtoisesti hikilappuja (kyllä!), jotka voi tehdä vaikka itse ja ommella paitaan parilla pistolla kiiinni. Hikilappuja myydään myös kaupoissa. Hikilaput keräävät itseensä hien ja ne pestään aina joka käyttökerran jälkeen, ja itse vaate säästyy hienhajulta.

Silkkipaidat: Silkkivaatteet olisi hyvä tuulettaa jokaisen käyttökerran jälkeen ja pestä säännöllisesti niille tarkoitetuilla pesuaineilla silkinpesuohjelmassa tai käsin. Jos silkkipaitaan tulee tahra, kannattaa vaate pestä kokonaan, koska paikallinen tahranpoisto voi jättää silkkipaitaan jäljen. Silkki on hyvin herkkä materiaali, joten vältä deodorantin, hajuveden tai hiuslakan päätymistä silkkivaatteeseen. 

Alusvaatteet: Alusvaatteet on syytä pestä usein, koska alusvaatteet ovat kiinni ihossa useita tunteja päivässä ja niihin tarttuu paljon likaa ja hikeä. Pese herkät materiaalit, kuten pitsi ja kaarituelliset rintaliivit aina pesupussissa. Nimenomaan alusvaatteita pestäessä on hyvä valita hajusteeton ja herkälle iholle tarkoitettu pesuaine – pesuaineiden hajusteet voivat nimittäin aiheutta kutinaa tai muita allergisia oireita alusvaatteiden käytön yhteydessä.

Nahkaiset asusteet ja kengät: Kaikille nahkatuotteille pitäisi suorittaa ainakin kerran vuodessa säännöllinen, kolmivaiheinen huolto: puhdista, hoida ja suojaa. Hoitavia ja suojaavia aineita ei pitäisi koskaan levittää likaiselle pinnalle. Samoin pelkän suojasuihkeen suihkiminen kuivattaa nahkaa, joten hoitotuotteiden käyttö on ensisijaisen tärkeää, jos haluaa nahkakenkiensä säilyvän pitkään.

Pellava: Pellavalakanat-ja vaatteet kannattaa pestä erillään muusta pyykistä, sillä pellavasta irtoaa pestäessä pientä kuitua, joka voi tarttua muihin vaatteisiin. Kun pesen pellavalakanoita, en laita konetta täyteen, vaan noin puolilleen, sillä pellava vaatii enemmän vettä pesussa kuin muut tekstiilit. Rumpukuivaus heikentää luonnonkuitua, joten pellava kannattaa kuivattaa narulla.


Korjaa rikkimenneet vaatteet.

Älä säikähdä pientä reikää! Jokaiselta pitäisi löytyä kotoa neulaa ja lankaa, jolla voi tarvittaessa parsia kokoon rikkinäisiä vaatteita. Itse olen usein korjannut pieniä ratkenneita saumoja ja vastaavia reikiä neulalla ja langalla, joskus myös ompelukoneella. Jos omat taidot eivät riitä, niin vaatteen voi viedä aina korjattavaksi ompelijalle. Olen ainakin itse sen verran kiintynyt lempivaatteisiini, että haluan niiden kestävän pitkään ja olen valmis myös maksamaan niiden korjauksesta, jos se lisää oikeasti vaatteen käyttöikää.

Kokemus on opettanut, että villakangastakkien napit kannattaa usein ommella itse paremmin kiinni takkiin jo heti ostamisen jälkeen, muuten napit lähtevät irtoilemaan nopeasti. Samoin muutamilla laadukkailla merkeillä olen huomannut housujen ja hameiden helmasauman aukeavan helposti, johtuen siitä, että sauma on alunperin ommeltu kiinni hyvin hennoilla pistoilla kauniimman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Villapaitoihini tulee joskus myös reikiä kainaloon, mutta niiden korjaaminen on helppoa, kunhan käyttää vain oikeanlaista lankaa ja neulaa – lankakaupasta voi saada apua.


Parasta olisi, jos vaatekaappi olisi täynnä vain sellaisia laadukkaita vaatteita, joita oikeanlaisen huollon ja korjaamisen avulla voisi pitää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Mikä on sinun paras vaatehuoltovinkkisi?

Pienen yksiön muodonmuutos

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila

Pienen yksiön muodonmuutos

Olemme jo varmaan vuoden ajan puhuneet poikaystäväni kanssa siitä, miten kiva olisi toteuttaa pieni pintaremontti hänen asunnossaan. Maalata lattiat, ainakin yksi seinistä, ehkä jotain kalusteitakin. Vaihtaa tilaa vievä ja epäkäytännöllinen vaatekaappi uuteen, lisätä seinille vähän tauluja ja parantaa muutenkin säilytystilojen toimivuutta. Koska Nion koti on minulle melkein kuin kakkoskoti, olisi kiva jos se myös tuntuisi ihan oikeasti myös minunkin kodilta. Samalla näin asunnon potentiaalin ja uskoin että aika pienilläkin muutoksilla voisimme saada sen ihan uuteen uskoon ja korottaa myös asunnon arvoa konkreettisesti. Tänä syksynä päätimme alkaa hommiin ja nyt pääsen viimein näyttämään teille kuvat lopputuloksesta!

Pienen yksiön muodonmuutos

Asunnossa ei sinällään ollut lähtökohtaisesti mitään suurta vikaa: koivuparketti oli ihan siistikuntoinen ja seinät Nio oli maalannut asunnon ostaessaan valkoiseksi. Kalusteet hän oli hankkinut kuulemma Suomeen muuttaessaan muutaman sadan euron budjetilla ja kokonaisuus oli ehkä vähän, miten sen nyt kivasti sanoisi, opiskelijaboksimainen tai insinöörimäinen? Yllä olevassa kuvassa näkyy parin vuoden takainen tilanne hiukan asunnon ostamisen jälkeen, myöhemmin vaatekappeja on tullut lisää ja pyykkikorin ja pikkupöydän tilalla on nykyisin tv-taso (ja mikä on muuten tuo taulu, joka on puoliksi ikkunan päällä?). Uskoisin aika monen opiskelijakämpän näyttävän samalta, mutta Niokaan ei ole ollut täyspäiväinen opiskelija enää pitkään aikaan, vaikka alunperin tulikin suomeen vaihto-oppilaana. Niinpä asuntokin olisi hyvä päivittää vähän aikuismaisemmalle ja tyylikkäämmälle tasolle.

Näin pienessä yksiössä kaikilla väri-ja kalustevalinnoilla on ihan älyttömän iso merkitys – jos haluaa kokonaisuudesta toimivan ja viihtyvän, täytyy jokainen sisustuselementti harkita tarkkaan. Päätimme maalata parketin, koska sen hiukan keltaiseen taittava sävy ei miellyttänyt ainakaan minun silmää, ja yhtenäinen valkoinen lattia toisi valoa ja tilavuuden tuntua pieneen kämppään. Valkoiset seinät ovat perusvarma, mutta varsin tylsä valinta ja päätimme maalata yhden pitkistä sivuseinistä vihreäksi. Samaan syssyyn hankkiuduimme eroon vanhoista vaatekaapeista, sohvasta ja maalasimme kellertävän mäntypuisen sohvapöydän vaalean harmaaksi.

Pienen yksiön maalaus

Toteutimme maalaustyöt yhteistyössä Tikkurilan kanssa, ja sain heiltä hurjasti apua sekä oikeanlaisten maalien että sävyvalintojen kanssa. Olimme löytäneet mieleisen sävyn seinälle, mutta arkailin pitkään, että tekisikö tummanvihreä seinä pienestä asunnosta tunkkaisen tai pimeän oloisen. Tikkurilan värisuunnittelijan kanssa juteltuani uskalsin kuitenkin pysyä sävyvalinnassani ja olenhan aiemmin jo omassa kodissani huomannut, miten tummempi seinä tuo eloa ja sävyä pieneenkin tilaan.

Kohde: 28-neliöinen yksiö, josta maalattiin lattia, yksi seinä ja sohvapöytä.

Käytetyt sävyt: Tikkurila N39 Syvänne, F484 Kalkki ja H495 Harso

Työn kesto: yhteensä n. 3 työpäivää. Lattia maalattiin Tikkurilan uudella Pontti Puulattia-maalilla, jota voin suositella ihan kaikille, jotka harkitsevat puupintaisen lattian maalaamista! Siinä missä lattiamaalien kuivumista odotellaan usein päiviä tai jopa viikkoja, niin pontilla lattian maalaukseen kuluu lyhimmillään päivä, tilasta riippuen. Työläin vaihe on tavaroiden siirtely pois maalauksen tieltä ja pohjatyöt, eli suojaaminen ja teippaaminen. Itse maalaaminen tapahtuu aika nopeasti.

Tikkurilan sivuilta löytyy artikkeli muutoksesta, käytetyistä sävyistä ja vinkkejä kaikkiin työvaiheisiin.

Entä lopputulos? Itse olen ollut siihen niin tyytyväinen, että joka kerta nykyään Nion luokse tullessani oikein sydämessä läikähtää – pidän tästä melkein enemmän kuin omasta kodistani, josta pidän oikeasti hyvin paljon. Niokin on ollut muutoksesta innoissaan ja onnellinen, kuulemma nyt kotona viettäisi mielellään aikaa paljon enemmänkin. Seinän maalauksessa teimme pari mokaa teippausten kanssa ja se näkyy osittain tuolla lattianrajassa, mutta me emme suurpiirteisinä ihmisinä siitä masentuneet, ongelma ratkeaa muutenkin kun sohva tulee tuon rottinkipenkin tilalle. Rakastan valkoista lattiaa ja etenkin tuota vihreää seinää ja sitä, millaisen tunnelman ja syvyyden tunteen se tuo tilaan. Värivalinnat onnistuivat mielestäni ihan täydellisesti, sillä asunnossa nyt kaikki sitoutuu hienolla tavalla yhteen.

Vielä on pari pientä hommaa: taulut pitäisi saada seinille ja lattialle olisi kiva saada matto. Sohvaakin odotellaan vielä. Isoin työ on kuitenkin takana ja lopputulos todellakin palkitsee! Vaikka valitsimme toteutuksen ajankohdaksi syksyn hektisimmän kuukauden ja välillä kiireisten työpäivien päätteeksi maalailuhommat tuntuivat täysin ylimääräiseltä vaivalta, niin nyt ahkerointia osaa arvostaa. Nyt voikin kääntää jo katseet seuraavaa remppaprojektia kohti, nimittäin nurkan takana odottaa siirtolapuutarhamökki-urakka.

Mitä mieltä siellä ollaan muutoksesta?