Tag Archives: siirtolapuutarha

Minikasvihuone puutarhaan ja kasvatuslaatikkojen tuunaus

diy, siirtolapuutarha, yhteistyö, , ,

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila & Asennemedia

Siitä lähtien kun minulla on ollut oma puutarhapalsta, olen myös haaveillut kasvihuoneesta. Unelmieni kasvihuoneessa olisi tiililattia, ulkovalot ja sinne mahtuisi istutusten lisäksi pöytäryhmä. Kasvihuoneessa voisi viettää loppukesän tunnelmallisia illallisia ja siellä voisi kasvattaa tomaattien lisäksi kurkkuja ja vaikkapa viinirypäleitä. Siirtolapuutarhapalsta asettaa kuitenkin omat realiteettinsa: periaatteessa palstalle saisi laittaa ihan kunnon kasvihuoneen, mutta sitä varten tarvittaisi ensiksi luvat ja sopiva paikka. Kun palstan suunnitelmat ovat vielä itse mökin ja koko pihan osalta muuten auki, ei isompaan kasvihuoneeseen satsaus ole tuntunut tässä vaiheelta fiksulta.Sitten löysin pienen pihan pelastuksen, eli lavakaulusten päälle asetettavan pienoiskasvihuoneen! Nyt voin kokeilla tomaatin, paprikan ja yrttien kasvattamista ilman lupaprosesseja tai isompia pystytysprojekteja. Puisia lavakauluksia minulla olikin jo ennestään ja siskoni pystytti tuon kasvihuonerakennelman sen päälle tunnissa. Kasvatuslaatikoissa viljelykauden voi aloittaa jo tavallista kasvimaata aiemmin, koska lavakauluksen sisällä on lämpimämpää kuin ympäröivässä maassa.Ennen laatikkoviljelyn aloittamista ja kasvihuoneen käyttöönottoa ja halusin tuunata hiukan lavakauluksia: vaalea tuore puupinta on toki kaunis, mutta omaan puutarhani laatikot näyttivät vähän liiankin uudenkarheilta. Lisäksi suojaamaton puupinta kestää käsiteltyä huonommin sateisessa ja epävakaisessa Suomen kesäsäässä. Käsittelin siis lavakaulukset Tikkurilan Patio Verso-puuöljyllä. Patio Verso on täysin myrkytön, joten se sopii hyvin käytettäväksi syötävien kasvien istutuslaatikoissa. Öljyäminen suojaa puuta kosteudelta ja halkeilulta ja antaa sille lisäksi tyylikkään sävyn. Oma sävyvalintani oli ladonharmaa, jolla sain kovasti toivomani, rustiikkisen harmaanruskean lopputuloksen.Lavakauluksen öljykäsittely on sopivan kevyt askare kevätpäivään: kaksikerroksisen 80x120cm lavakauluksen öljyämiseen kului noin puoli tuntia. Itse en hakenut täydellisen tarkkaa lopputulosta, sillä minun puutarhassani kaikki saa olla rennosti vähän sinne päin. Tarkempi öljyäjä olisi suojannut metalliset osat, minä vain pyyhkäisin ylimenevän öljyn kankaanpalalla pois metalliosista. Käytännössä käsiteltävä puupinta puhdistetaan ensin huolella, sen jälkeen öljy levitetään siveltimellä tai sienellä, ja parin minuutin jälkeen ylimääräinen öljy pyyhitään pois kankaanpalalla. Tarkemmat ohjeet työvaiheineen löydät Tikkurilan sivuilta.Nyt pieni kasvimaani olisi valmis istutustöihin, tulisipa tulevasta kesästä suotuisa kasvatuspuuhilleni! Pääsen kevään aikana toteuttamaan myös lisää tällaisia pieniä pihan tuunaustöitä yhteistyössä Tikkurilan kanssa, rempattavaa ja uudistettavaahan täällä riittää! Tällaiset pienet puhdetyöt ovat ainakin itselleni sitä parasta terapiaa ja rentoutusta arjessa – ihaninta on se, kun työn jäljen näkee samantien.Lisää inspiraatiota pihan maalaus-ja uudistustöihin:Kesäpäivän projekti – laiturin öljyäminen
Mökin muodonmuutos

*Ensimmäinen kuva Omar El Mrabt

Puutarhahullu koira ja punkkiasiaa

Milo, mökki, , , , ,
Kaupallinen yhteistyö: MSD Animal Health & Asennemedia


Olemme viettäneet viime aikoina paljon iltoja ja päiviä puutarhalla. Akitivisin istutuskausi on menneillään ja tuntuu että puuhaa olisi loputtomiin. En kuitenkaan valita, sillä puutarhatyöt ovat kuin parasta terapiaa – kun viettää paljon aikaa ulkona, sitä tuntee oikeasti elävänsä. Parasta on myös nähdä, miten perheen pieni karvapallero rakastaa mökkielämää: talvella hän elelee pääosin sisällä, mutta mökillä hän saa juosta vapaana, tervehtiä ohikulkevia ihmisiä ja kaivaa maata. Milo haluaa olla paikalla aina silloin kun jotain tapahtuu, etenkin kuopan kaivamiset ja istutustyöt tuntuvat olevan hänelle mieleen, tosin vähän eri mielessä kuin meille ihmisille, sillä multakasat tarjoavat mitä mainioimman paikan piehtarointiin. Puutarhahulluus on iskenyt koiraankin!

Puutarhahullu koira ja punkkiasiaa
Lähestyvä kesä puutarhalla herättää paljon jännityksen ja ilon tunteita: odotan innolla kesäjuhlia, onnistumisia istutusten kanssa ja lämpimiä päiviä mökkipihalla. Mutta totuuden nimissä puutarhaelämä tuo mukanaan myös vähemmän ihania asioita, kuten lähielon muutamien epämiellyttävien hyönteisten, kuten ampiaisten ja omien inhokkieni, punkkien kanssa. Punkkipelkoni ei ole täysin aiheeton: punkkien määrä tuntuu olevan kasvussa joka vuosi, ja tutkitusti joka kolmas punkeista kantaa tautia. Olen itse säästynyt elämässäni aika hyvin punkinpuremilta, mutta Milo ei ole ollut yhtä onnekas. Punkit tuntuvat oikein rakastavan tuota pientä, pitkäturkkista koiraa. Siksi on tärkeää suojata lemmikit punkeilta.


Monella tuntuu olevan vahvana se uskomus, että punkit elävät lähinnä kesäisin ja maaseudulla pitkissä heinikoissa ja lepikoissa. Todellisuudessa punkkikausi on lähes ympärivuotinen ja punkkeja löytyy todella paljon kaupungeista – oman kokemukseni mukaan punkki tarttuu hyvin helposti koiraan ihan pieneltä nurmialueeltakin asfaltin reunasta. Etenkin pieni valkoinen ja pitkäturkkinen koira kerää punkkeja itseensä aika lahjakkaasti. Muistan vieläkin ensimmäisen pukkikokemuksen Milon kanssa viiden vuoden takaa: koiraa harjatessani tunsin yhtäkkiä oudon patin Milon kaulalla. Kun patti osottautui sormenpään kokoiseksi punkiksi, menivät vilunväristykset koko kehon läpi. Koska olin tuolloin ihan tuore koiranomistaja ja iso punkki oli pienellä pennulla, päätin viedä Milon eläinlääkäriin punkinpoistoon. Myöhemmin olen tottunut poistamaan punkkeja itsekin, eivätkä ne enää aiheuta sellaista pakokauhua kuin pentuaikoina.


Lemmikin suojaaminen on punkeilta tärkeää ei vain eläimen oman terveyden, vaan myös ihmisen kannalta. Meillä Milo nukkuu usein samassa sängyssä meidän kanssa ja viihtyy muutenkin paljon sylissä, joten punkit voisivat helposti siirtyä koirasta ihmiseen. Markkinoilla on paljon erilaisia punkkisuojalääkkeitä, sopivan suojauksen löytämiseksi kannattaa konsultoida eläinlääkäriä. Tärkeää on myös huolehtia suojauksesta koko punkkikauden ajan, ei pelkästään kesällä, sillä punkkeja esiintyy eniten syyskuussa.

Onko puutarhahulluutta esiintynyt viime aikoina kenties muillakin?

*Kaikki lääkevalmisteisiin liittyvät kommentit poistetaan Suomen lääkelain mukaan.

Kevät saapui

mökki, siirtolapuutarha, , ,

Olen kevään lapsi. Kaikki vuodenajat ovat omalla tavallaan ihania, mutta mikään ei sykähdytä samoin kuin kevät. Joitakin kevätaurinko ahdistaa, mutta minä nautin: vihdoinkin talvi on ohi! Jok’ikinen maasta nouseva krookus ja lumikello saa minut tuntemaan jotain suurta sisäistä riemua – ehkä ne ovat sellainen konkreettinen merkki siitä, että pimeys ja kylmyys on nyt selätetty ja te selvisitte. Minäkin selvisin, sillä nyt on huhtikuu, päivät ovat pitkiä ja ulkona tarkenee jo ilman talvitakkia!

Tämä huhtikuu tuo mukanaan monta jännittävää asiaa. Eduskuntavaalit. GOT:in 8. ja viimeisen kauden (sitä on oikeasti odotettu jo 1,5 vuotta!). Siirtolapuutarhamökin kevätkauden avajaiset. Ensimmäisen oman asunnon remontin valmistumisen (toivottavasti). Todennäköisesti myös pikkusiskoni esikoisen syntymän. Nyt tuntuu, että aika menee vähän liiankin nopeaa ja pelottaa, että ehdinkö nauttia tästä kaikesta, elää kevään jokaisen tärkeän hetken täysillä.

Tällä viikolla olemme jo aloittaneet kevään puutarhatyöt omenapuiden leikkaamisen muodossa. Olemme puutarhanhoidon suhteen ihan noviiseja, mutta onneksi siirtolapuutarhapalstalla naapurit auttavat ja lainaavat oikeanlaisia välineitäkin tarvittaessa. Vanhoista omenapuista on tärkeää leikata kaikki suoraan alas-tai ylöspäin kasvavat oksat pois, samoin sisäänpäin kasvavat oksat. Lisäksi leikkasimme pois pari isompaa oksaa, jotka meinasivat kasvaa liian korkeiksi tai liikaa naapurin puolelle. Näiden selkeiden ohjeiden ja naapureiden neuvojen avulla selviydyimme jotenkuten, katsotaan sitten keväämmällä tuleeko puihin yhtään kukkaa saati omenaa. Ensi vuonna ehkä voisi pyytää ammattilaisen apuun.


Siirtolapuutarhapalstan omistaminen tuo muutenkin ihan uuden onnellisuuden tunteen tähän kevääseen. Nyt kaikki on vielä paljasta, mutta kuukauden päästä koko piha näyttää varmaan jo ihan toisenlaiselta – jännittävintä on se, että en tiedä mitä tuleman pitää. Olen laittanut jo tomaatin, basilikan ja joidenkin kukkien siemeniä esikasvatukseen, katsotaan pärjäävätkö mitkään niistä syksyyn asti. Viikonloppuna suuntaan kevätmessuille hakemaan toivottavasti mahdollisimman paljon vinkkejä ja neuvoja tulevaa puutarhakesää varten. Kaikki tämä uuden opettelu on älyttömän jännittävää ja kiinnostavaa!

Olisiko teillä hyviä vinkkejä aloitteleville puutarhureille?