Monthly Archives: February 2017

Maanantain muistutukset

Maanantain kunniaksi, muistutuksena itselleni ja teillekin:

Muista huoltaa kenkiäsi. Vaaleita mokkakenkiä ei kannata ottaa käyttöön ennen kuin ne on suihkuttanut suoja-aineella kahteen kertaan ja nahkapohjaisiin nilkkureihin kannattaa laitattaa puolipohjat ennenkuin lähtee jäälle liukastelemaan. Jälkimmäisestä sain hyvän muistutuksen viikonloppuna, kun liukastuin Acnen jenseneillä portaissa, kaaduin ja rymistelin rähmälleni. Tuloksena reissu päivystykseen ja kaksi tikkiä leukaan. Olkaa siis varovaisia!

Don’t live up to expectations, buy your own valentine’s day flowers. Kun ostat itse omat ystävänpäivänkukat, niin saat varmasti mieluisen kimpun. En silti pane pahakseni lahjakukkiakaan, vaan päinvastoin, kukkakimppu on ehkä helpoin ja varmin tapa ilahduttaa allekirjoittanutta. Suosittelen kotimaisia tulppaaneita, ne ovat juuri parhaimmillaan – tulppaaneista tulossa tällä viikolla lisää juttua!

Anna uusi mahdollisuus. Kun härkis lanseerattiin, en oikein innostunut siitä. Tein kerran pasta bolognesen josta ei tullut kovinkaan erikoista. Tänään olin Helppo olla vege-kirjan julkkareissa ja söin mm. ihan mielettömän hyvää härkissalaattia, härkissämpylöitä ja härkispihvejä. Tuotteessa ei siis ilmeisesti ole mitään vikaa, en vain tiennyt oikeita tapoja valmistaa sitä. Odotan innolla että pääsen testaamaan kirjan reseptejä kotona.

Ihanaa alkanutta viikkoa!

Kulisseista – GIRLS ja vegaaniset donitsit

Kaupallinen yhteistyö,  HBO Nordic & Asennemedia

Esteettisiä brunsseja, ikimuistoisia matkoja, kauniita kahvihetkiä ja leikkokukkia ikkunalaudalla. Bloggaajan elämä näyttäytyy helposti ulkopuolisille varsin ruusuisena, ja huvitun kyllä itsekin välillä siitä, että oikeasti työhöni kuuluu brunssien järjestämistä ystävilleni, kauniiden kattausten suunnittelua ja ruoka-annosteni kuvaamista. Blogissa kaikki on niin ihanaa, esteettistä ja inspiroivaa, mutta kaikki varmaan ymmärrätte kertomattakin, että elämääni kuuluvat myös toisinaan rumat, ällöttävät ja ärsyttävät asiat. Bloggaaja päättää itse, millaisia asioita blogissaan näyttää, ja itse olen halunnut keskittyä enemmän siihen kauniiseen ja inspiroivaan puoleen.

Kokoonnuimme pienellä bloggaajaporukalla Asennemedian toimistolle perjantaina HBO Nordicin järjestämään GIRLS-sarjan ennakkokatseluiltaan. Henriikka ei tiennyt sarjasta mitään etukäteen ja kysyikin meiltä, että “eikös siinä ole kyse glamourista ja juoruilusta?”. Eipä tosiaan, sillä Girls-sarjan päähenkilöt eivät kaikki ole huippumalleja eikä heidän elämäänsä kuvata kovinkaan ruusuisena, vaan päinvastoin sarjaa kuvaisin ennemminkin termeillä inhorealistinen ja ryönäisyydellä mässäilevä. Suhdekuviot ovat mutkikkaita, päähenkilöt ärsyttäviä ja mikään ei tunnu menevätn ikinä putkeen – ja se Girlsissä onkin juurikin parasta. Päinvastoin kuin täällä blogimaailmassa, mitään ei vahingossakaan kaunistella, glamouri loistaa poissaolollaan. Miten virkistävää!



Sain vastuulleni järjestää täydelliset eväät ennakkokatseluiltaa varten. Suunnitelmissa oli paistaa minihamppareita, tehdä itse vegaanisia tahnoja ja majoneesia, kehitellä jokin ihana sitruksinen sesonkisalaatti ja leipoa jälkkäriksi donitseja. TV-iltaa edelsi kuitenkin hyvin työntäyteinen viikko, pitkät päivät, monet työläät kuvaukset ja huonosti nukutut yöt. Näin ollen hampparit vaihtuivat dippikasviksiksi ja itsetehdyt tahnat kaupan valmisversioiksi (onneksi Baba Foodsin chilihummus ja oliivitahna ovat melkein parempia kuin itsetehdyt.) Donitsit sain leivottua, mutta nekin olivat vähän kuivahtaneita viettettyään uunissa hiukan liian pitkän ajan. Asenteen toimistolle saapui perjantai-iltapäivällä väsynyt ja kiukkuinen bloggari, joka leikkasi ensialkuun sormeen haavan veitsellä ja huomasi unohtaneensa osan aineksista kotiin. Teki mieli itkeä ja mennä kotiin, mutta onneksi muut tytöt ymmärsivät, auttoivat kattamisessa, toivat kahvia ja rauhoittelivat, “dippivihannekset on just hyviä.” Olihan niissä vähän sellaista aitoa GIRLS-meininkiä, ei mitään yliyrittämistä.

Tässä työssä joutuu usein välittämään sitä hyvää fiilistä ja energiaa, vaikka oma olo olisi täysin päinvastainen. Kirjoittamaan sovitun postauksen väsyneenä itkua vääntäen edellisenä iltana, vaikka haluaisi vain nukkua. Blogiin päätyvät kauniit kuvat kattauksista ja iloisista naamoista, jotka eivät paljasta mitään kenenkään omista murheista ja ongelmista. Onneksi näitä kuvia varten en joutunut pakottamaan hymyä, väsymyskiukku meni ohi kun tarjoilut oli saatu pöytään, lasi kuplivaa käteen ja mukava asento sohvalla ystävien kainalossa.


Mutta mites se GIRLSin kuudes kausi? Ensimmäinen jakso imaisi täysin mukaansa, mutta siitä eteenpäin en osaa sanoa paljoakaan, sillä nukahdin väsymykseeni aika pian toisen jakson alettua ja heräsin sopivasti näkemään kolmannen jakson 5 viimeistä minuuttia. Onneksi kutoskausi alkaa HBO:lla jo huomenna, ja pääsen korjaamaan vahingon ja kokemaan lisää ikimuistoisia hetkiä Hannahin, Marnien, Shoshannan ja Jessan kanssa.

Kiitos vielä ihanalle girls-poppoolle eli IdalleHenskalle ja Jennille!

 

Vegaaniset GIRLS-donitsit (12 kpl)

1 3/4 dl soijamaitoa
1 tl omenaviinietikkaa
1 3/4 dl sokeria
3/4 dl rypsiöljyä
2 1/2 vehnäjauhoa
3/4 dl kaakaojauhetta
3/4 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

Suklaakuorrute:

100g suklaata
1 rkl rypsiöljyä
Hasselpähkinärouhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen.

Sekoita omenaviinietikka huoneenlämpöiseen soijamaitoon ja anna seoksen juoksettua.
Mittaa toiseen kulhoon vehnäjauho, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola toiseen siivilän läpi. Sekoita soijamaitoseokseen sokeri ja rypsiöljy, ja vatkaa seosta kunnes se vaahtoaa.

Sekoita kuivat aineet varovaisesti soijamaito-sokeriseokseen, varo ylivatkaamista.

Voitele donitsipelti öljyllä. (Donitsipeltejä voi ostaa esim. Confetista, mutta itse löysin omani Vihdin K-marketista. Vihti yllättää.) Kaada donitsitaikina pursotuspussiin, ja pursota taikinaa koloihin niin, että ne tulevat noin puolilleen täyteen.

Paista donitseja n. 15min uunissa, valmiit donitsit tuntuvat kiinteiltä koskettaessa. Anna donitsien jäähtyä viiden minuutin ajan vuoassa, ja nostele ne sitten varovaisesti ritilälle jäähtymään. Valmista sillävälin suklaakuorrute sulattamalla 100g suklaata vesihauteessa, lisää lopuksi rypsiöljy ja sekoita.

Kuorruta kokonaan jäähtyneet donitsit suklaasulalla ja hasselpähkinärouheella.

Golden Globe- ja Emmy-palkittu Girls kertoo neljän nuoren naisen seikkailuista New Yorkissa. Sarjan luoja Lena Dunham on Hannah Horvath, kirjailijan urasta haaveileva lamanjälkeisen sukupolven ääni, jonka rahat riittävät hädin tuskin ruokaan – Manoloista puhumattakaan. Hannah ja hänen ystävänsä, hillitty ja hallittu Marnie, boheemi englantilainen Jessa ja naiivi Sinkkuelämää-fani Shoshanna todistavat, että naisten välinen ystävyys on yhtä mutkikasta kuin rakkaussuhteet.

13.2. alkaa HBO Nordicilla – Sarjojen kodissa – viimeinen kausi Girls-sarjasta. Muista katsoa!

Alin kuva: HBO Nordic ©2017 Home Box Office, Inc. All rights reserved. HBO® and related channels and service marks are the property of Home Box Office, Inc

Muutoksia

Istun uuden asuntoni keittiön pöydän äärellä. Elämäni ensimmäistä kertaa asun oikeasti yksin. Vaatekaapeissa on vain minun tavaroitani, kylpyhuoneessa vain yksi hammasharja ja ainoastaan omat kosmetiikkapurkkini. Keittiössä tiskit ovat omiani, jääkaapissa vain itse ostamiani ruokia. Nukun yöni yksin. Elän itselleni täysin uudenlaista elämänvaihetta, totuttelen sellaiseen mitä en ole kokenut koskaan aiemmin.

Ero. Joskus ajattelin, että se on pahinta mitä voi tapahtua. Nykyään ajattelen, että yhtälailla kuin ihmiset rakastuvat, muuttavat yhteen asumaan ja menevät naimisiin, niin yhtälailla myös kasvetaan erilleen, lähdetään eri teille. Meille kävi niin. Ihastuin nuorena, menin naimisiin, kasvoimme yhdessä aikuisiksi ja meistä tuli parhaat ystävät. Samalla kun itsenäistyn, aikuistuin ja keräsin itselleni itsevarmuutta ja rohkeutta, niin kasvoin myös kauemmas puolisostani. Päätimme yhdessä, että haluamme lähteä eri suuntiin kun olemme vielä ystäviä, hyvissä väleissä.



Vaikka käyn läpi isoa muutosta, niin moni asia on silti edelleen ennallaan ja kaikki on toistaiseksi mennyt ihmeen hyvin. Vaikka asun yksin, en ole todellisuudessa yksin lainkaan. Minulla on ympärillä ihanat ystävät, perhe ja koira. Onnenkantamoisen kautta löysin upean asunnon rakkailta kotikulmiltani, läheltä vanhaa. Saan tehdä työtä jota rakastan, tulossa on upeita projekteja ja mielenkiintoisia kuvioita. Uusi elämäntilanne tuntuu hyvältä ja olen saanut siitä paljon uutta energiaa – koen tällä hetkellä älyttömän voimaannuttavana sen, että asun ja pärjään itsekseni, elän omannäköistäni elämää.



Kuitenkin, kun on jakanut elämänsä jonkun kanssa kahdeksan vuoden ajan, ei irtaantuminen tapahdu olankohautuksella. Onneksi ei. Sopeutuminen vie aikansa, kaikki tunteet ahdistuksesta suruun tulee varmasti vielä käytyä läpi. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole muita vaihtoehtoja, kuin elää päivä kerrallaan, ottaa vastaan kaikki mahdolliset tunteet sellaisena kuin ne tulevat. Päällimmäinen tunne tällä hetkellä on kuitenkin kiitollisuus. Kiitollisuus yhteisestä ajasta, jonka sain viettää ihanan ihmisen kanssa. Kiitollisuus siitä, että se ihminen on edelleen minulle tärkeä ja osa elämääni. Mennyttä en osaa katua tai nähdä hukkaan heitettynä aikana – meillä oli ihanaa yhdessä, eikä se ihanuus häviä vaikka nyt päätimmekin lähteä eri suuntiin. Uskon vilpittömästi, että molempia meitä odottavat ihanat ja hyvät asiat tulevaisuudessa.

Juuri tällä hetkellä inhoan hiukan sitä, että blogini on minulle myös työ. Olisin valmis kertomaan elämänmuutoksestani tällä tavalla julkisesti ehkä vasta vuoden päästä. Vaikka en kertoisikaan täällä mitään, niin tilanne jollain tavalla aukeaisi teillekin varmasti piakkoin, uutta kotia ei pysty lifestyleblogissa kauaa salailemaan. Olen kuitenkin ajan saatossa huomannut, että tuomitsemisen ja arvostelun pelossakin avoimuus kannattaa – minulla on täysi luotto ihanien lukijoideni hienotunteisuuteen tässäkin asiassa.

Kuvat: Mustarttu