Tag Archives: iittala

Tavaroita, joilla on merkitys

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iittala

Katsoin viikonloppuna Minimalism-dokumentin. Se laittoi miettimään taas kulutustani, omistamiani tavaroita ja niiden merkitystä. Vaikka en ole mikään himoshoppailija ja esimerkiksi vaatteita ja kenkiä löytyy kaapeistani aika maltillisesti, niin silti iski ahdistus. Miksi tavaraa kertyy kaappeihin niin helposti? Miksi omistan niin paljon esineitä, joille ei ole minulle merkitystä? Miksi olen säilönyt kellarikomerossani tavaroita, kun en ole tarvinnut mitään sieltä kolmeen vuoteen?

Olen kyllä ollut jo teini-iästä saakka ahkera tavaroiden kierrättäjä ja aina pyrkinyt sijoittamaan määrän sijasta laatuun. Konmarikin on tuttu, vaikken täysin siihen ideologiaan olekaan hurahtanut. Viimeisimmän muuttoni yhteydessä otin uuteen asuntooni mukaan vain kaiken tarpeellisen, loput ovat vielä vanhan kodin varastoissa. Tiedän, että suursiivous siellä on edessä pian: on käytävä läpi satoja papereita, laatikoittain roinaa ja kampetta kymmenen vuoden ajalta.. ja suurin osa näistä tavaroista on sellaisia, joilla en tee yhtään mitään.


Kun en ole ehtinyt vielä täyttää uutta kotiani liioilla tavaroilla ja kaapeissakin on vielä hyvin tilaa, niin olen miettinyt paljon, että mitä jos antaisi asian ollakin juuri näin? Ympärilläni olisi vain tavaroita, joilla on merkitys. Tavaroita, jolle olen itse antanut oikeutuksen, niin ettei kodissani olisi mitään ylimääräistä, mutta siellä olisi kuitenkin kaikki tarpeellinen. Kyse on myös nimittäin paljon siitä, että todella arvostamme esineitä, joilla ympäröimme itsemme. Minimalism-dokkarissakin yksi keskeinen viesti oli se, ettemme ole tarpeeksi materialistisia sanan oikeassa merkityksessä, eli emme anna tarpeeksi arvoa tavaralle. Tämä ei ole kovin laadukas, mutta voin heittää tämän kohta pois ja ostaa tilalle uuden-ajattelutavasta pitäisi päästä todella eroon ja omia kulutustottumuksia olisi todella hyvä tarkastella jokaisen kriittisesti vähän väliä. Kliseinen laatu ennen määrää pitää niin hyvin paikkansa.

Se, mitkä tavarat ovat kenellekin tärkeitä, on jokaisen täysin oma yksilöllinen päätös – kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, mitkä tavarat ovat juuri niitä välttämättömyyksiä ja mitkä turhia. Yhdelle kirjakokoelma on kaikki kaikessa, toinen rakastaa taidetta, jollekulle kaikkein tärkein materia on vaikkapa oma auto. Itse rakastan kukkia ja kasveja, siksi olen todennut, että on ihan järkevää omistaa useampi erikokoinen kukkamaljakko: Käsintehdyt Ruutu-maljakot ovat kodissani aina esillä, kukkien kera tai ilman, on helppo arvostaa kaunista käyttöesinettä, jonka tekemiseen on mennyt jollakulla 24 tuntia. Leimu-valaisimesta olin haaveillut kauan, ja tulin todella iloiseksi, kun sain tilata sen itselleni osana Iittalan yhteistyötä. Olin pitkään ilman yövalaisinta, koska en halunnut tyytyä minkäänlaisiin kompromissiratkaisuihin – nyt olen tyytyväinen, että jaksoin odottaa Leimua, joka edustaa materiaaleiltaan ja muotoilultaan laadukkuutta ja kestävyyttä. Mielummin olen ilman, kuin hankin jotain sellaista mistä tiedän jo ostettaessa että tulen hankkiutumaan siitä eroon.


Pienessä asunnossa arvoon nousevat myös tavarat, joilla on monta erilaista käyttötarkoitusta. Suomalaisesta koivuvanerista taivutettu Plektra-jakkara, kuten kaikki muutkin kotini tuolit, toimii sekä sohva-ja sivupöytänä, istuimena kuin kukkatelineenäkin. Kun haluan vaihtelua, en suuntaa ensimmäisenä kauppaan vaan muutan tavaroiden, kasvien ja kalusteiden paikkaa ja yritän nähdä tutut asiat uudella tavalla. Jatkossa pyrin siihen, että ennen uuden asian ostamista pyrin hankkiutumaan jostain vanhasta eroon, että tavaroiden määrä ei pääse kasvamaan salakavalasti.

Onko mahdollista sekä rakastaa kauniita tavaroita ja esineitä, mutta olla kuitenkin kulutuskriittinen? Vai kulkevatko nämä kaksi asiaa kuitenkin loppupeleissä käsi kädessä? Itse koen, että mitä enemmän arvostan tavaraa, sitä harkitummin hankin vain sellaisia asioita, joita todella tarvitsen ja jotka kestävät aikaa ja kulutusta. Mitä mieltä te olette?

Pääsiäisbrunssilla: italialaiset härkispyörykät tomaattikastikkeessa

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iittala

Päätin tänään järjestää pitkästä aikaa brunssin kotonani. Tänä keväänä harvat täysin vapaat viikonloput olen yleensä viettänyt Helsingin ulkopuolella, joten kotibrunsseille ei ole ollut montaa mahdollisuutta. Onneksi tuli pääsiäinen ja neljän päivän vapaat – loistavaa aikaa kutsua kylään ystäviä hyvän ruuan ääreen. Pitkästä aikaa inspiroiduin oikein kunnolla kokkailemaan, tällä kertaa valmiscroissantit ja eineskarjalanpiirakat jäivät kauppaan. Jälkiruoaksi ostin tietenkin tuokkosen mämmiä, ystäväni eivät sitä suostu syömään mutta itse nautin sitä mielelläni pienen annoksen kerran vuodessa, ihan vain pelkästään palautteeksi mieleen hiukan lapsuusmuistoja.



Pääsiäisen kunniaksi halusin tehdä jotain ruokaisampaa – vegenä on helppo keksiä brunssille monenlaisia raikkaita salaatteja, smoothieita ja makeita jälkkäreitä, mutta ruokaisampien brunssiruokien kanssa menee helposti sormi suuhun. Mieleni teki jotain yrttistä haudutettua pataa tai vastaavaa, ja siitä syntyi idea italiaistyyppisistä “liha”pyöryköistä tomaattikastikkeessa. Jauhelihan tilalta reseptiin käytin härkistä, uskoisin nyhtökauran käyvän tähän aivan yhtä lailla. Yleensä näihin pyörykkäresepteihin tulee kananmunaa, mutta oli hyvä huomata että härkispullat pysyivät ihan loistavasti kasassa ilman sitäkin. Lopputuloksena oli ihanan maukkaat ja mehevät pullat, jotka tarjosin brunssivieraille tuoreen ciabatta-leivän kanssa.

Uusi paistinpannuni on nostanut kovasti motivaatiotani ruuanlaittoon viime aikoina – Björn Dahlströmin suunnittelema Tools-sarjan paistinpannu sopii näiden pyöryköiden valmistukseen hyvin, sillä se on myös uuninkestävä. On vain hyvä muistaa että uunissa tuo kahva kuumuu aikamoisesti, joten patalappu on välttämätön ettet polta sormiasi!  Rakastan tällaisia arjen välttämättömyystuotteita, jotka ovat sekä toimivia että kauniita. Iso osa ruuanlaittovälineistäni on monen vuoden takaa ja jo varsin kulahtaneita, haluaisin pikkuhiljaa korvata parhaat päivänsä nähneet padat ja pannut näillä Tools-sarjan tyylikkäämmillä versioilla.



italialaiset härkispyörykät

Italialaiset härkispyörykät tomaattikastikkeessa

Härkispyörykät:

1 ptk härkistä (myös nyhtökaura käy)
1-2 viipaletta vaaleaa leipää (käytin ciabattaa)
1 dl kasvislientä
0,5 dl vegaanista parmesania (valinnainen)
1 valkosipulinkynsi
1 tl rosmariinia
3 rkl silputtua tuoretta persiljaa
2 tl silputtua tuoretta basilikaa
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria

Kastike:

1 sipuli
1 rkl oliiviöljyä
2 rkl tomaattipyrettä
400g tomaattimurskaa
0,5 dl vettä
0,5 tl sokeria
ripaus suolaa ja mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Poista leivistä kuoret, paloittele ne ja laita kasvisliemeen turpoamaan. Murskaa valkosipuli ja silppua yrtit. Sekoita yrtit, mausteet, raastettu parmesan, valkosipuli, härkis ja pehmenneet leipäpalat tasaiseksi taikinaksi.

Kuullota sipulia kastiketta varten oliiviöljyssä pannulla. Lisää tomaattipyre, tomaattimurska, vesi ja mausteet ja anna hautua hetki. Muotoile härkistaikinasta reilun kokoisia pullia n. 8-10 kpl ja paista nopeasti toisella pannulla öljyssä. Kaada tomaattikastike pyöryköiden päälle ja kypsennä pullia ja soosia uunissa n. 10 minuutin ajan. Anna jäähtyä hetken ja tarjoile esim. ruualla spagetin tai brunssilla tuoreen ciabattan kanssa.

Kuvissa näkyvät Iittalan astiat saatu osana vuosiyhteistyötä.

Uusi vapaus kattamiseen

kattamisen uusi vapaus

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iiittala

Asun elämäni ensimmäistä kertaa yksin. Lapsuudenkodissani jaoin huoneeni pikkusiskoni kanssa, opiskeluajat aloitin kämppiselämällä ja sen jälkeen asuin monta vuotta mieheni kanssa, tämän vuoden alkuun asti. Pöytään on aina katettu paikat vähintään kahdelle ja Astiakaapista on voinut nähdä useamman kuin yhden ihmisen mieltymykset. Nyt tilanne on toisenlainen – saan täyttää kaappini juuri sellaisilla kupposilla kuin itse haluan ja kun katan pöydän, teen sen usein pelkästään vain itselleni.

Tämä uusi elämäntilanne sen tuoma kattamisen uusi vapaus näkyy arjessani usein niin, että kahvimukit levittyvät helposti ympäri asuntoa ja nolottavan usein juon aamukahvini  sängyssä ja syön illalliseni sohvalla. Onneksi luonani käy vieraita harva se päivä, se pakottaa pitämään järjestyksestä kiinni ja antaa mahdollisuuksia inspiroiviin kattaushetkiin. Mielestäni kattaus yhteisissä ruokahetkissä on puoli ruokaa – kauniilta astioilta ja kauniista pöydästä kaikki maistuu aina paremmalta, ja ruokailijoille jää tunne tärkeästä ja onnistuneesta hetkestä.




Iittalan ehkä tunnetuin astiasarja Teema on juuri laajentunut uusilla astioilla ja kahdella uudella värityksellä: Teema Tiimi-astiat tuovat aasialaisen vivahteen kattaukseen ja kaksivärinen Teema Duo ja suloinen Teema Vaaleansininen täydentävät aiempia värivaihtoehtoja. Ihastuin Teema Tiimi-astioihin heti, niin kauniita, moderneja ja ajankohtaisia – nämä astiat ovat hyvin mukana tämän päivän trendissä, jossa annokset jaetaan ja syöminen on sosiaalinen tapahtuma. Omia suosikkejani ovat sirot riisikulhot ja kannellinen keittokulho, samoin pienet 9cm halkaisijan lautaset jotka ratkaisevat pitkäaikaisen ongelmani: miten tarjota kauniisti soijakastiketta ja maapähkinävoidippiä, kun syödään vaikkapa vietnamilaisia rullia.

Iiittala kannustaa kattamisen uusi vapaus-kampanjallaan rikkomaan rajoja uudenlaisella astioiden yhdistelyllä ja rutiineista poikkeamisella. Itselleni tämäntyylinen rajojen rikkominen on aina ollut helppoa, sillä käytän murokulhoja luontevasti kukkaruukkuina, juon aamuisin tuoremehuni kuohuviinilasista ja en pelkää erikoisiakaan ratkaisuja kattauksissa – tilanteesta riippuen voin tehdä kattauksen sohvapöydälle, lattialle tai vaikkapa sille sängylle. Asioiden tekeminen arjessa eri tavalla tuo uusia näkökulmia ja auttaa meitä ymmärtämään maailmaa paremmin.



Iittala & Arabia Muotoilukeskuksessa on 23.4.2017 asti nähtävillä Iittalan Re-set The Table -näyttelyjossa perehdytään neljän mielenkiintoisen installaation kautta ruokailutottumusten muutokseen yhteiskunnassamme ja muotoilun keinoihin kohdata tätä muutosta.

”Hyvä muotoilu vastaa muuttuvan arjen haasteisiin. Globaali kaupungistuminen saa ihmiset arvottamaan sijaintia neliöiden sijaan, sen myötä arjen esineiden on joustettava pienissä tiloissa. Kotiin halutaan vain oleellisia esineitä jotka taipuvat moniin tarpeisiin ja jotka kestävät, sekä laadullisesti että esteettisesti” (Jeremiah Tesolin, Iittalan luova johtaja).