Monthly Archives: September 2017

Syysherkku: Kurpitsakeittoa ja herkkusieniä

reseptit, ruoka, vegan, yhteistyö, ,
Syysherkku: Kurpitsakeittoa ja herkkusieniä

Kaupallinen yhteistyö, Puhtaasti kotimainen & Asennemedia

Olen viime aikoina innostunut taas ihan kunnolla kokkailusta. Harva se päivä tekee mieli kokeilla jotain uutta reseptiä ja mielessä pyörivät lähes kokoajan kaikenlaiset ruoka-ja leivontaideat. Lähipiiriinii kuuluvat ruokatestailujeni koekaniinit eivät ole valittaneet tästä innostuksesta edes silloin, kun joku kokeilu ei ole ehkä ollut sieltä ihan parhaasta päästä – ilmeisesti siis keittiössä hyväntuulisena hyräilevä ja hääräilevä kotikokki nähdään pääosin positiivisena asiana.

Tällä kertaa haluaisin jakaa teille tämän reseptin, josta sain seuraavanlaisen palautteen:

“Tää on kyllä älyttömän hyvää. Sun kannattaisi jakaa tää resepti blogissa.”

Eli ehdotuksesta toteutukseen. Rakastan kaikenlaisia keittoja, etenkin näin syksyisin ilmojen viiletessä on ihana lämmittää itseään maukkaalla sopalla. Tämä samettinen kurpitsakeitto on pelkiltään sellainen perusmaukas arkiruoka, mutta sen alle piilotettu herkkusieniyllätys tekee siitä kunnon juhlaversion ja syysherkkujen herkun! Inspiraationa reseptille toimi Mama Gastro-blogista löytynyt ohje, josta muokkasin oman versioni.


Kehittelin tämän reseptin yhteistyössä Puhtaasti kotimaisen & Champ herkkusienien kanssa – tällä kertaa käytin ruskeita herkkusieniä. Mikä onkaan sen perinteisen valkoisen ja tämän ruskean herkkusienen ero? Ruskea on maultaan vähän voimakkaampi ja se säilyttää tilavuutensa paistettaessa hiukan valkoista paremmin. Kaikki champin viljellyt herkkusienet ovat turvallista ja terveellistä lähiruokaa, niitä voi syödä vaikka ihan sellaisenaan ilman pelkoa myrkytyksestä. Parhaimmillaan niiden maku pääsee kuitenkin esille pienellä maustamisella. Sieniä ei kannata pestä (maku voi hävitä!), vaan ennen käyttöä ne voi harjata tai pyyhkiä kevyesti talouspaperilla puhtaaksi.

Oletteko muuten koskaan miettineet, miten sienet ovatkin niin hyviä? Vaikea välillä uskoa että ne ovat muka terveellisiäkin.

Kurpitsakeittoa ja herkkusieniä
Samettinen kurpitsakeitto herkkusienien kera (vegaaninen)

n. 1 kg myskikurpitsaa
2-3 sipulia (2 isompaa tai 3 pienempää)
1 valkosipulinkynsi
pieni pala inkivääriä
2 dl valkoviiniä (
4 dl vettä
kasvisliemikuutio
2 dl kasvikermaa (esim. planti kaurakermaa)
suolaa & mustapippuria
oliiviöljyä

1 rasia Champ ruskeita herkkusieniä
tuoretta timjamia
paahdettuja kurpitsansiemeniä
vegaanista margariinia paistamiseen (esim. sininen keiju)

Kuori myskikurpitsa, poista siemenet ja leikkaa se neljään osaan. Siirrä 1/4 kurpitsasta sivuun myöhempää käyttöä varten, leikkaa loput pieniksi paloiksi. Hienonna sipuli, valkosipuli ja inkivääri.

Kuullota sipuleita, inkivääriä ja kurpitsaa kattilassa. Lisää valkoviini ja keitä n. 2 min. Lisää joukkoon kasvisliemi ja anna keiton porista ainakin 15 minuuttia, kunnes kurpitsat ovat pehmeitä. Ota kattila pois liedeltä, lisää kaurakerma ja soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Kuumenna keitto vielä uudelleen ja mausta kevyesti suolalla ja pippurilla.

Huom! Voit jättää myös valkoviinin pois ja lisätä sen tilalta 2dl kasvislientä.

Keiton poristessa leikkaa loput myskikurpitsasta kuutioiksi. Pilko herkkusienet ja paista niitä pannulla, kunnes neste haihtuu sienistä. Lisää reilu nokare sinistä keijua, kurpitsat, timjami ja kurpitsansiemenet. Paahda sienet ja kurpitsakuutiot pannulla kypsäksi, mausta suolalla ja pippurilla.

Voit tarjoilla keiton kuvien mukaisesti niin, että herkkusienet ja paahdetut kurpitsat tarjoillaan keiton pohjalla ns. yllätyksenä tai vaihtoehtoisesti keiton päällä kruununa. Maku on molemmissa sama: HERKULLINEN.


Aiemmat sienireseptini:

Helppo risotto, joka vie kielen mennessään,
ja Herkkusieni-flatbread, täydellinen syysiltapala.

Mikä on sinun lemppari sieniresepteistä?

Kuinka pukeutua kuin pariisitar?

inspiration, tyyli
Kuinka pukeutua kuin pariisitar?

Myönnän, olen wannabe-ranskatar. Vitsillä kutsun itseäni toisinaan Ullanlinnan Amélieksi tai La bohèmen Mimiksi ja yleensä haaveilen että elämässäni olisi hiukan enemmän ranskalaista eleganssia. Unelmieni vaatetyyli on pariisilaisittain huolettoman chic, ja mukana olisi tietenkin annos skandiminimalismia ja ripaus kokeilunhalua. Olen kuitenkin luopunut ajatuksesta, että minulla olisi jossain vaiheessa täydellisen valmis vaatekaappi, sillä makuni ja mieltymykseni muuttuvat kaiken aikaa ja mikä viime vuonna näytti hyvältä, ei ehkä enää miellytäkään. Ilokseni voin kuitenkin todeta, että päälinjat pukeutumisessani ovat pysyneet samana jo pitkään – sen voi huomata esim. tässä katsauksessa, jossa on nähtävällä syystyylejäni neljän vuoden ajalta.


Miten sellainen huoleton pariisitartyyli sitten syntyy? Oikeaa yhtä vastausta tuskin on olemassakaan – jokaiselle ranskalainen eleganssi voi tarkoittaa vähän eri asioita. Jollakin tulee ensimmäisenä mieleen raitapaita ja baskeri, mutta itselleni klassinen pariisilaistyyli tarkoittaa muassa laadukkaisiin, mutta monikäyttöisiin vaatekappaleisiin sijoittamista, vähäeleisyyttä, maanläheisiä sävyjä ja klassisia leikkauksia. Ei röyhelöille, värisirkukselle tai kimallukselle.

Nykyisin vaatekaappini yksi kulmakivistä ovat eriväriset silkkipaidat, joita yhdistelen kaikenlaisiin alaosiin. Valkoinen silkkipaita on ikisuosikki, mutta esimerkiksi musta tai vaikkapa vaaleanpunainen tuovat vaihtelua. Laadukkaita mutta edullisia silkkipaitoja olen löytänyt &other storiesilta (samaa mallia löytyy useissa eri väreissä) ja H&M:n premium quality-mallistosta.  Silkkipaidat näyttävät hyvältä rennosti hihat käärittynä niin lyhyehkön farkku-tai nahkahameen, korkeavyötäröisten housujen tai farkkujen kaverina.

Silkkipaitojen lisäksi vannon klassisten takkimallien sekä laadukkaiden nilkkureiden  ja neuleiden nimeen. A.P.C:n tummansinisen takin ostin reilu vuosi sitten pariisista, ja se päällä tunnen oloni aina erityisen ranskalaiseksi ja tyylikkääksi. En omista kovin monia kenkiä, ja silloin kun niitä hankin, harkitsen ostosta tarkkaan. Käytän nykyisin harvoin hyvin korkeita korkoja, sillä kengät jalassa on pystyttävä kävelemään pitkiäkin matkoja. Vaikka nahka ei ole materiaalina eettisin, se voi olla kuitenkin kestävämpi ja jalalle parempi vaihtoehto – esimerkiksi itselläni on molemmissa jaloissa vaivaisenluut, joten kengän materiaalin on pakko olla joustava. Neuleisiin pätee mielestäni sama sääntö kuin kenkiin, laatu korvaa määrän: kashmir ja merinovilla ovat parhaimmat materiaalit, ja halvalla en ole koskaan löytänyt hyvää.

Ennenkaikkea pariisitartyylin kauneus syntyy mielestäni yksinkertaisuudesta ja luonnollisuudesta: pariisittarelle eivät kuulu voimakas meikki, ripsienpidennykset tai lävistykset. Ei näkyviä logoja vaatteissa, asusteövereitä tai liian viimeisteltyä asua. Lisäksi: punainen huulipuna toimii aina.

takki A.P.C / satulalaukku Samuji / hame Samsoe & Samsoe / silkkipaita h&m / vyö ja hattu second hand / kengät Terhi Pölkki (saatu) / kello Daniel Wellington (saatu)


Kuvat: Jonna Leppänen / Jonnamaista

ps. aina ei kuitenkaan jaksa olla pariisitar. Silloin on kiva hiihdellä menemään vaikka adidaksen logopaidassa ja neonväreissä. Kaikki tyylisäännöt on tarkoitettu rikottaviksi!

Harmonian ainekset

koti ja sisustus, suomalainen design, yhteistyö,


Kaupallinen yhteistyö, Iittala & Asennemedia

Kynttilä-vuodenaika on alkanut. Päivän pituus on nyt 12 tuntia ja se lyhenee kokoajan – siksi tekeekin mieli sytyttää kynttilät aamiaisellakin, fiilistellä hämärää. Yhä useampana iltana jään myös mielummin kotiin kuin lähden ulos, viltti houkuttelee enemmän kuin yölliset riennot. Kesän aikana hyllyissä pölyttyneet kirjat ovat taas ahkerassa lukukäytössä ja teetä kuluu vähintään yksi paketti viikossa. Mieli on virittäytynyt tunnelmointi-taajuudelle – tämä on kai nyt sitä hyggeilyä.

harmonian ainekset

Miten syntyy harmoninen ja viihtyisä tunnelma kotiin? Itselleni tärkeimpiä harmonian aineksia ovat oikeanlainen valaistus, siisteys, visuaalisesti kaunis ympäristö ja tunnelmallinen musiikki. Kun ympärilläni on siistiä ja tavarat ovat paikoillaan, on helpompi ajatella ja olla. Sisustuksessa suosin rauhoittavia elementtejä, kuten maanläheisiä sävyjä, luonnonmateriaaleja ja viherkasveja. Tunnelma viimeistellään aina valaistuksella ja musiikilla – yksinkertaisimmillaan sytyttämällä kynttilät ja valitsemalla spotifysta fiilikseen sopiva soittolista. Vaikka hygge onkin sanana ärsyttävä, se sopii täydellisen hyvin kuvaamaan tätä syystunnelmointia:

“Näinä poliittisten myllerrysten aikoina ajatus ulkopuolisen maailman sulkemisesta ulkopuolelle ja käpertymisestä jonnekin kodikkaaseen paikkaan rakkaimpien kanssa on erityisen houkutteleva. Sisustamisen näkökulmasta hygge on luokseenkutsuvan, viihtyisän ympäristön luomista. Pehmeää valaistusta, pyöreämuotoisia huonekaluja ja erilaisia pintoja.”

(Charlotte Abrahams, “Hygge: A Celebration of Simple Pleasures”)

Iittala on tuonut valikoimiinsa tänä syksynä mm. Alvar Aalto-uutuuksia ja rakastetut Nappulat teräksisenä. Rakastuin yllättäen erityisesti kauniisiin ruusukultaisiin Aalto-vateihin ja sateensiniseen Aalto-maljakkoon – jos vuosi sitten joku olisi sanonut että tulen pitämään aalto-maljakoita esillä kodissani, niin en olisi ehkä uskonut. Pidän älyttömän paljon tällaisista kauniista käyttöesineistä, jotka tuovat iloa jokaiseen arkipäivään: minulla ei ole koskaan ollut erikseen esimerkiksi juhla-astiastoa, vaan voin juoda tuoremehuni coctail-lasista vaikka ihan tavallisena maanantai-aamuna. En säilö mitään kaappiin odottamaan tärkeämpää päivää, vaan asettelen hedelmät ja kasvikset Aalto-vadeille enkä järkyty, vaikka steariinia valuisikin hiukan Nappuloille. Kauniitkin esineet on tarkoitettu käytettäväksi.


Miten sinä luot harmoniaa kotiisi?