Yearly Archives: 2017

Akneihon meikkipohja

Vihdoin jatkoa Elämää iho-ongelmaisena-sarjalle! Tämä postaus on ehtinyt odotella julkaisua niin kauan, että hiusten värikin on ehtinyt muuttua sitten näiden kuvien ottamisen. Toisaalta, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, kun aihe on edelleen ajankohtainen ja kaikki tässä postauksessa näkyvät tuotteet edelleen aktiivisessa käytössä.

Ensiksi vähän taustaa: olen siis kärsinyt aknesta myöhäisteini-iästä saakka, jo reippaasti yli kymmenen vuoden ajan. Olen syönyt erilaisia lääkekuureja ja avannut asiaa viime syksynä tässä ja tässä postauksessa. Tällä hetkellä ihon kunto on aika lailla sama kuin viime syksynäkin, periaatteessa siis ihan hyvä, mutta pienempiä ja isompia näppyjä ilmestyy aika ajoin edelleen naamaan, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Aloitin pari viikkoa sitten uuden kosmetiikkasarjan testaamisen ja odotan mielenkiinnolla tuloksia siitä, kerron tästä lisää sitten myöhemmin. Nyt keskitytään siihen, miten aknen saa piiloon, eli kuinka kehtaan kävellä kaupungilla piiloutumatta kaulahuiviin tai aurinkolaseihin. 


Käytän nykyään pääsääntöisesti kasvoilleni pelkkää luonnonkosmetiiikkaa. Käytin ennen meikeissä vielä jonkin verran synteettisiä meikkejä, mutta nykyisin en mielelläni laita naamaani mitään ei-luonnollista, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. On hyvä muistaa, ettei kaikki luonnonkosmetiikka aina sovi kaikille ja luonnonkosmetiikassakin on hirveästi laatueroja. Esimerkiksi omat kokemukseni ekomeikkivoiteista olivat pitkään yksinomaan negatiivisia, kunnen löysin oikeat tuotteet eikä paluuta synteettisiin enää ollut.

Yksi tärkein meikkausohje akneihoiselle on mielestäni se, ettei ihoa kannata peittää liian paksuun pakkelikerrokseen. Tulehtuneelle iholle ei ole hyvä käyttää kovin montaa erilaista tuotetta. Kotipäivinä ei tarvitse meikata ollenkaan ja arkisin riittää kevyempi meikkivoide. Sanomattakin on selvää, että meikkien pesusta iltaisin ei kannata luistaa missään tilanteessa. Itselläni näkyy aina heti (negatiivisesti) naamassa se, jos meikit on pesty huolimattomasti pois iholta illalla.


Kun haluan peittävämmän ja kestävämmän meikkipohjan, käytän peittävämpää voidetta paikallisesti ongelmakohdille. Kjaer Weisin Cream Foundation-meikkipohja on tähän tarkoitukseen ehdoton ykköstuote. Peittää ihanasti, pysyy todella hyvin ja kaikenlisäksi kaunis pakkaus on uudelleentäytettävä. Tuote on arvokas, mutta kun kyse on finnien peittämisestä, en laske rahoja. Zuiin peitevoidekynä on myös näppärä ja toimii yksittäisten näppyjen peittämisessä hyvin.

Meikkivoiteista tällä hetkellä suosikkejani ovat Absolutionin La Créme du Teint, Everyday Mineral Base, sekä BTB13:n että Zuiin meikkivoiteet. Kaikki näistä ovat hyvin kevyitä, eivätkä tuki ihoa. BTB13 mineraalimeikkivoide ei ole täysin 100% luonnonkosmetiikkaa, mutta olen todennut yhdessä kosmetologini Minnan kanssa BTB13:n tuotteet itselleni useaan otteeseen sopivaksi, joten niiden suhteen olen tehnyt poikkeuksen. Puuteria käytän harvoin, mutta kun käytän, tuputtelen naamalleni Zuiin mineraalimeikkipuuteria.


Jotkut aknesta kärsivät pelkäävät käyttää poskipunaa, mutta itselleni se on lähes yhtä välttämätön kuin meikkipohjakin, tuntuu että ilman poskipunaa ja / tai aurinkopuuteria olen väritön harmaa hiirulainen. Ihania punasävyjä löytyy Zuiilta ja tämänhetken lemppari-aurinkopuuterini Alima Purelta.

Onko teillä hyviä vinkkejä juuri akneihon meikkaamista ajatellen?

*tuotteet saatu testiin

Ilon aiheita

Viime aikoina ilmassa on ollut pientä alakuloisuutta, sekä itselläni että lähipiirissäni. Kun toukokuun lumisadekeleihin ja perinteiseen työstressiin lisätään vielä ihmissuhdedraamaa, niin selväähän se on, että ahdistus iskee. Siksi olikin ihana herätä tänä aamuna positiivisin fiiliksin ja energisenä huonosti nukutusta yöstä ja maanantaista huolimatta.  Ulkona käppäillessäni ajattelin monia asioita, mitkä kaikesta huolimatta ovat juuri nyt erityisen hyvin, ja mieleen tulvi monia kiitollisuuden aiheita.

Positiivinen palaute. Sain tänään yhdeltä asiakkaaltani ihanan palautteen, joka väänsi suupielet korviin ja antoi heti aimo annoksen energiaa ja työmotivaatiota lisää. Samalla tajusin taas, että miten tärkeää on muistaa itsekin antaa positiivista palautetta kaikille, ketkä sitä ansaitsevat. Kollegoille ja yhteistyökumppaneille hyvin sujuneista töistä ja projekteista. Kuorolaisille hienosti menneistä treeneistä. Ystävälle vaikkapa onnistuneesti otetuista asukuvista – lämmin kiitos taas paras ja ihanian luottokuvaajaani Arttu!

Kesän tuloa ei voi estää. Ulkona on juuri nyt vähän harmaata, mutta silti leuto sää ja puissa vihertää jo reippaasti ja sisällä kuplii. Jospa takatalvi ei enää yllättyisi ja se oikea kesä alkaisi tästä! Auringon hymyillessä on helppo hymyillä itsekin. Minulla ei ole vielä kovin kummoisia kesälomasuunnitelmia, mutta sellainen kutkuttava tunne on, että tästä kesästä voisi tulla upea.

Työasiat luistavat. Stressasin alkuvuodesta omilleni muuttaessa paljon sitä, miten tulen pärjäämään taloudellisesti. Teen työtä, jossa tulevaisuus on kokoajan epävarmaa – en esimerkiksi tietä tulevasta syksystä töiden suhteen vielä juuri mitään. Kuitenkin kaikki on mennyt oikeastaan paremmin kuin hyvin: töitä riittää ja vieläpä oikein ihania, minulle mielekkäitä töitä! Olen päässyt tekemään kukka-asetelmia, kehittelemään reseptejä, tuottamaan videoita ja toteuttamaan stailauksia tiloihin. Olen samalla jatkanut tavoitteellista työskentelyä kuorojeni kanssa, valmistautunut kesäkuun kuorokilpailuihin ja tehnyt siinä sivussa myös kakkukirjan, joka ilmestyy muuten parin viikon päästä! Työni ja kaikenlaiset projektit ovat tällä hetkellä elämässäni yksi tärkeimmistä asioista.

Ympärillä on mielettömän ihania ihmisiä. Kaikki ystävien kanssa vietetty laatuaika vie aina ajatuksia muualle ja auttaa pääsemään hankalistakin asioista yli. Viikonloppuna pääsin juhlimaan kahden hyvän ystäväni erilaisia, mutta mahtavia syntymäpäiväjuhlia ja viikonlopun kruunasi aurinkoinen sunnuntaipäivä Linnanmäellä kavereiden seurassa. Huvipuistolaitteessa kiljuminen ja henkensä edestä pelkääminen on kyllä ehkä varmin tapa unohtaa kaikki murheet.


Näillä ajatuksilla ja kuvilla uuteen, toivottavasti edeltäjäänsä parempaan viikkoon!

pusero weekday / housut, laukku & ballerinat Samuji / takki A.P.C / huivi Samsoe & Samsoe
Kuvat: Mustarttu

Picnic kattojen yllä

Kaupallinen yhteistyö, AsennemediaHappy Joe

Olimme suunnitelleet kesän ensimmäistä piknikkiä jo huhtikuun alusta saakka. “Sitten toukokuussa, kun puissa on kirsikankukkia ja ruoho on jo kuivaa”.  Haaveissa oli ylmää siideriä, ehkä kuuma kertakäyttögrilli, rento meininki puistossa ja letkeää musiikkia spotifystä. Viikot vierivät, mutta picnic-säät loistivat poissaolollaan, jostain hassusta syystä talvi päätti kuitenkin tänä vuonna jatkua pitkälle toukokuuhun saakka. Lopulta kyllästyimme odotteluun ja toissapäivänä pakkasin piknikkorin täyteen ruokaa ja juomaa ja pyysin ystäväni mukaan virallisiin kesänalottaisiin. Viis lumesta ja pakkasesta, nyt on toukokuu ja sitähän pitää juhlia! Puistoon ei ollut asiaa, mutta onneksi naapurini Annan taloyhtiön kattoterassi tarjoaa vähintäänkin hulppeat puitteet kesäiselle grillailulle – vai mitä sanotte näistä näkymistä?



Toisin kuin voisi luulla, ei itsetehdyt, huolella valmistellut eväät ole aina onnistuneen piknikin edellytys. Meno voi olla ratkiriemukasta, vaikka tarjolla olisikin sipsejä pussista, kaupan perunasalaattia ja hodareita kasvisnakeilla. Huomasin kyllä perustelevani vähän häpeillen muille tarjottavia, mutta sitten tajusin itsekin, miten tyhmältä puolusteluni kuulosti. Kesäisissä illanvietoissa keskiössä on nimenomaan rentous, ei nipottaminen, sitäpaitsi kaikkihan rakastavat sipsejä ja hodareita! Pääasia että hymyt eivät hyydy eikä juoma lopu kesken.

Happy Joe on ollut itselleni aina se the siideri, sekä makunsa että tyylikkään pullon puolesta. En ole koskaan ollut kovin makeiden juomien ystävä, mutta kyllähän siideri kuuluu mielestäni kesään siinä missä grillin tuoksu ja kärpäsetkin. Maaliskuun lopulla kauppojen hyllyille saapunut uutuus, Old Country-siideri on koostettu yhdeksästä eri omenalajikkeesta, jotka kasvavat Saksassa Elbe-joen suistossa – tietoisuus omenoiden alkuperästä lisää ainakin itselläni tuotteen kiinnostavuutta. Old Country on maultaan ihanan kuiva (kuiva siideri=ainoa oikea siideri) ja omenainen, täydellinen kesäpiknikeille. Ja ne aforismit, parasta.

“Never drink cider with anybody who treats you like ordinary.”




Tästä kesä siis vihdoin voi alkaa! Kiitos hulvattomasta seurasta Arttu, Anna, Matias ja Konsta <3

Valviran ohjeistuksen mukaisesti alkoholia ei saa kommentoida, muut kommentit tervetulleita.