Yearly Archives: 2019

No Filter: kesäextroja ja lomaa


Pitkästä aikaa No Filter-podcastin kuulumisia täällä blogin puolella!

Ensinnäkin, on ihan uskomatonta että ollaan jo vuosi (!) jaksettu pölistä Artun kanssa mikrofoneille kerran viikkoon (muutamia lomataukoja lukuunottamatta). No Filter-jaksoja on nyt julkaistu jo yhteensä 51 kappaletta, mikä on ihan älytön määrä! Podcastin tekeminen on ihanaa, kamalaa, ärsyttävää, hauskaa, opettavaista ja väsyttävää. Vaikka välillä iskee älytön häpeä että mitä sitä on tullutkaan suollettua suustaan, niin olen silti äärettömän iloinen että olen lähtenyt mukaan tähän projektiin. Vaikka pidän älyttömästi kuvaamisesta, niin kyllä se on vain hienoa päästä ilmaisemaan itseään ja ajatuksiaan omalla äänellään! On ollut myös kiinnostavaa huomata, että podcast-jaksot herättävät mielipiteitä paljon herkemmin kuin vaikkapa blogipostaukset, ja palautetta on tullut läpi vuoden runsaasti, niin hyvää kuin pahaa. Eniten innostun aina silloin, kun joku jakso kirvoittaa oikein kunnon keskustelut, joko somessa tai kasvotusten.


Toiseksi, olemme nyt kesäkuun ajan julkaisseet ns. kesäspecial-jaksoja, enkä osaa sanoa mitä niissä on ollut nyt niin spesiaalia, mutta ainakin ne tarjoavat muutamia vinkkejä ja ideoita kaikenlaisiin kesätekemisiin. Jos siis kaipailet vinkkejä Suomimatkailuun tai olet vailla tekemistä Helsingissä, niin molempiin löytyy ratkaisuja linkkien takaa löytyvistä jaksoista. Uusimmassa jaksossa (joka löytyy postauksen lopusta) puhutaan taas festareista, joihin mekin olemme tänä kesällä oikein urakalla osallistumassa. Tulkaa siis nykäisemään hihasta jos tulette vastaan Ruississa, Bättre Folkissa tai Flowssa!

Kolmanneksi, No Filter jää tämän jakson myötä kesälomalle. Studio hiljenee kokonaan heinäkuuksi ja palaamme asiaan elokuun loppupuolella – puolitoista kuukautta on sopivan mittainen aika miettiä uusia juonia ja kuvioita kuulijoiden (ja itsensä) päänmenoksi. Selvää on ainakin se, että homma jatkuu – syksyllä nähdään miten!

Uusi uljas portti mökille

Kaupallinen yhteistyö: Tikkurila & Asennemedia

uusi uljas portti mökille
Portti on ensimmäinen asia joka mökille mentäessä tulee vastaan. Se toivottaa tervetulleeksi niin meidät omistajatkin kuin vieraatkin ja toisaalta estää epätoivottujen kulkijoiden, kuten pieneläinten pääsyn puutarhaan. Puutarhamökilläni olikin jo hankintahetkellä kaunis, mintunvihreä puuportti (joka näkyy kuvassa mm. täällä), joka hoiti hienosti tehtäväänsä ja otti aina lämpimästi vastaan mökille saapuessa. Tänä keväänä aloin kuitenkin huomata portissa vähän vakavampia kulumisen merkkejä – jotkut portin liitoskohdista olivat selvästi lahonneet. Jossain vaiheessa joka sulkemis-ja avaamiskerta porttia piti aina vähän asetella paikoilleen ja eräällä kerralla koko portti kaatui alas. Sen jälkeen sinnittelin porttirukan kanssa vielä pari viikkoa, kasaten sen tullessa ja lähtiessä aina uudelleen ja uudelleen, kunnes oli aika luovuttaa. Portti oli mennyt lopullisesti rikki, eikä sitä enää saanut korjattua, sillä osat olivat lahonneet irti toisistaan. Oli aika hankkia uusi portti.

Muisto vanhasta porttiraukasta

Uusi portti löytyikin juuri sopivilla mitoilla ihan rautakaupasta – luojan kiitos, sillä uuden nikkaroimiseen eivät olisi taitoni riittäneet. Tehtäväkseni jäi uuden portin hankkimisen jälkeen sen maalaaminen ja uusien saranoiden kiinnitys. Niissäkin oli tarpeeksi työtä, uskokaa pois. Maalaaminen sujui vielä kivuttomasti, mutta saranoiden kanssa meinasi hermo pettää, kun ruuvit eivät meinanneet asettua paikoilleen sitten millään! Onneksi sain apuun ihanan mökkinaapurini Virpin porakoneineen, lopulta juhannusaaton yössä uusi portti saatiin paikoilleen hyvällä yhteistyöllä. Siinä se nyt tönöttää, uusi uljas porttini!


Uuden portin väriksi valikoitui punertava beige tai hennon vaaleanpunainen sävy, Tikkurilan X407. Näillä siirtolapuutarha-alueilla on tarkat säädökset sallituista väreistä, ja tämä sävy on yksi niistä sallituista – haaveissani olisi joskus saada pihalle uusi samanvärinen mökki, tuota vanhaa valkoruskeaa korvaamaan. Uusi vaaleanpunainen portti edustaa siis nyt myös tuota haavetta uudesta mökistä, vaikka voi olla että tuon unelman toteutumiseen vierähtää vielä ainakin vuosi tai kaksi. On muuten hassua, että mökkini on valkoinen, vaikka se ei ole siirtolapuutarhayhdistyksemme sallittujen värien listalla. Mökki on maalattu ennen niitä aikoja, kun nuo säännöt keksittiin.


Portti oli käsittelemätöntä puuta ostettaessa, joten se oli äärimäisen helppo maalata, mitään pohjatöitä ei tarvinnut tehdä. Maalina käytin Tikkurilan Unica Akva-maalia, joka on oikeastaan ikkuna-ja ovimaali, mutta soveltuu myös loistavasti esim. ulkokalusteiden, kaiteiden ja pylväiden maalaamiseen. Samalla maalilla sudin vaaleanpunaiseksi myös portin pylväiden metalliset koristepallerot. Unica Akvalla maalaaminen oli helppoa, jälki oli peittävää ja tasaista ihan tällaiselta amatööriltäkin. Sain oikeastaan maalausurakasta kunnon inspiraation ja päätin seuraavaksi kokeilla maalata vaaleanpunaiseksi mökin oven ja ruskeat puitteet.


Tällaiset pienet puutarhan nikkarointi-ja maalaustyöt ovat älyttömän mukavaa kesäpuuhaa – lämpimällä säällä voi heittää bikinit niskaan ja hyvän musiikin soidessa taustalla sujuvat maalaushommat kuin leikiten. Inspiraatiota ulkomaalausprojekteihin voi hakea Tikkurilan sivuilta ja myös vanhoista postauksistani: olen aiemmin toteuttanut mm. mökin ulkomaalauksen, viime vuonna öljysin laiturin ja kuukausi sitten käsittelin puiset lavakaulukset.

Ihana kesäsalaatti + vegaaninen Hellempi valkoinen-juusto

Miten juhannus tuli nyt näin pian? Kohta taas koko Suomi pakenee mökeille, grillaa, saunoo ja nauttii harvinaisesta hellesäästä. En muista milloin viimeksi keskikesän juhlaa olisi vietetty aurinkoisessa ja lämpimässä säässä, yleensä juhannusvarustuksiin kun kuuluu toppatakit ja villasukat. Itse vietän juhannusta tänä vuonna kaupungissa, ensiksi juhlitaan ystävien häitä ja sen jälkeen nautitaan puutarhamökillä. Pääosassa on hyvä ruoka, uudet perunat, grillaaminen ja löhöily – parasta!

Parasta on myös se, että osan juhannuspöydän antimista voin kerätä suoraan omasta maasta. Lehtisalaattia, rucolaa, pinaattia ja yrttejä voi jo poimia kasvimaalta, samoin raparperiä ja ehkä retiisejäkin. Tänä vuonna uusien perunoiden kanssa tarjoillaan raikasta kesäsalaattia, johon sain muutaman mansikankin omasta amppelistani. Tämän kesäsalaatin oikea tähti on kuitenkin Hellempi valkoinen, joka muistuttaa maultaan ja rakenteeltaan hämmästyttävästi valkohomejuustoa. Olen nähnyt hehkutusta tästä vegaanisesta juustosta eli /uustosta hurjasti somessa, ja siksi minäkin etsin pari pakettia käsiini. Kerrottakoon, että lähtökohtaisesti suhtaudun aika skeptisesti vegaanisiin juustoihin, mutta jo pienen palan Hellempää maistettuani totesin löytäneeni taivaan. En ole ikinä aiemmi maistanut näin herkullista vegaanijuustoa.

Hellempi valkoinen on Juustotyttöjen kehittelemä, cashew-pohjainen /uusto, jota on saatavilla tällä hetkellä valitettavasti vain pääkaupunkiseudulta. Toivottavasti tulevaisuudessa Juustotyttöjen valikoimaan tulee uusia herkkutuotteita ja tuotantoa voitaisi laajentaa koko Suomeen! Tällä hetkellä Hellempi Valkoista saa mm. Kampin K-supermarketista, Sörkan K-marketista ja Stockan herkusta.
Lisätietoja löytyy Juustotyttöjen instagramista ja fb-sivuilta!


Vegaaninen kesäsalaatti

Persikoita / nektariinejä
Mansikoita
Avokadoa
Salaatinlehtiä – tammenlehväsalaattia, rucolaa, pinaattia
Hellempi valkoinen /uustoa

Oliiviöljyä
Sitruunamehua
Agavesiirappia
Suolaa
Mustapippuria

(Syötäviä kukkia)

Huuhtele ja kuivaa salaatinlehdet ja revi isoimmat lehdet pieniksi. Pese ja pilko persikat ja mansikat, poista avokadon kivi ja viipaloi avokado kuoressaan. Sekoita salaatit ja hedelmät kulhossa salaattiseokseksi.

Sekoita lasissa keskenään pieni loraus oliiviöljyä, sitruunamehua ja 1tl agavesiirappia. Rouhi sekaan suolaa ja mustapippuria. Kaada kastike salaatin joukkoon.

Pilko Hellempi valkoinen pieniksi paloiksi ja heitä salaatin sekaan. Koristele halutessasi syötävillä orvokeilla. Nauti vaikkapa uuniperunoiden tai grilliherkkujen kyljessä.

Oletko sinä jo maistanut Juustotyttöjen /uustoa? Mitä pidit?