category: matkat

Päiväretki Tallinnaan ja uusi ravintolalöytö

matkat, ravintolat & kahvilat, ruoka, vinkit, yhteistyö, ,

Kaupallinen yhteistyö: Tallink & Asennemedia

Päiväretki Tallinnaan ja uusi ravintolalöytö

Tallinnasta on tullut viimeisen kahden vuoden aikana minulle varsin rakas paikka. Se tuntuu samaan aikaan mukavan kotoisalta, mutta silti aina myös uudelta ja raikkaalta. Jaksan aina ihmetellä ja ihastella Tallinnan huikeaa kahvila-ja ravintolavalikoimaa, uusia kiinnostavia paikkoja tuntuu ilmestyvän joka käyntikerran jälkeen ainakin yksi tai kaksi. Tuntuu usein siltä, ettei meillä Helsingissä asiat ole läheskään yhtä hyvällä tolalla, vaikka tokihan ruoho on aina vihreämpää aidan, eli tässä tapauksessa meren, toisella puolella.

Viikko sitten lähdimme Artun kanssa päiväretkelle Tallinnaan: työpalaveria, kuvausreissua ja ihan vain kuulumisten vaihtoa varten. Halusimme päästä pois kotiympyröistä, raikastaa ajatuksia ja saada uusia ideoita syksyn yhteisiä työprojekteja varten. En ole koskaan aiemmin tajunnutkaan, miten paljon pelkästään ympäristön vaihdos tekee tilaa uusille pohdinnoille – kun ympärillä maisema vaihtuu, pääsevät ajatuksetkin tuulettumaan. Tuo päiväreissu oli yksi tehokkaimmista työpäivistä pitkään aikaan.

Tallinnassa oli lämmin kuin keskikesällä, mutta silti ilmassa oli jo syksyn tuntua. Koululaiset vaelsivat kaduilla reput selässään, turisteilla oli talvitakit päällä ja puissa lehdet olivat jo ruskettuneet. Tällä kertaa reissumme oli todellakin vain työpäivän mittainen: lähdimme Helsingistä aamupäivällä Tallink Megastarilla 10:30, ja palasimme kotiin kuuden jälkeen. Ehdimme olla maissa neljä tuntia, mikä riitti sopivasti juuri rauhalliseen lounaaseen ja rentoon kiertelyyn kaupungilla. Laivamatkoilla käytimme ajan tehokkaasti mennen tullen työasioiden hoitoon, tosin eksyimme myös vähän Megastarin Traveller Superstoreen hassuttelemaan – käy katsomassa Artun hauska video päiväreissustamme ja laivalla toteutetusta stailaushaasteesta!

Söimme lounaan vanhassa kaupungissa rustiikkisen rouheassa Von Krahli Aed-ravintolassa, joka tarjoaa perinteistä eestiläistä ruokaa. Paikka oli minulle täysin uusi, en ollut jotenkin huomannut sitä koskaan aiemmin, vaikka se on ihan lempiravintolani, Vegan Restoran V:n vieressä. Ehkä ravintola oli jäänyt huomaamatta, koska se näyttää ulospäin sellaiselta perinteiseltä, keskiaikais-tyyliseltä ravintolalta, joissa ruokalistat ovat yleensä täynnä lihaa ja kalaa. Von Krahli Aed näyttää toteen kuitenkin sen, että perinteikästäkin ruokaa voi tehdä täysin vegaanisesti, sillä listalta löytyi ihanan kuuloisia sieni-ja kasvisruokia.

Alkuruoaksi jaoimme todella kauniin ja maukkaan “Estonian Landscape”-lautasen, johon oli kesäisiä makuja ja värejä ympäri Viroa. Erityisesti sydämeni suli alkulautasen sienimousselle ja punajuuritahnalle, joita haluaisin pian kokeilla kokkailla kotonakin. Pääruokana söin herkullista portobelloa sienikastikkeen ja ruisrisoton kera, Arttu veti saman annoksen lihaversiona. Jälkiruokavalintamme eli ruusu-karpalosorbetti jäi valitettavasti vähän mauttomaksi, mutta muuten kaikki ruokavalinnat, ihan jälkkärikahvia myöten, osuivat nappiin. Tunnelmallisesti ja rouheasti sisustetusta, kauniilla sisäpihalla varustetusta paikasta tuli heittämällä yksi Tallinnan suosikkiravintoloistani!

Odotan jo nyt seuraavaa Tallinnan visiittiä, mielessäni ne kaikki kahvilat ja paikat, joissa en ole vielä ehtinyt käydä. Mikä on sinun suosikkisi Tallinnan laajasta ravintola-ja kahvilatarjonnasta? Mihin paikkaan menet aina uudelleen ja uudelleen? Olisi ihana saada uusia vinkkejä – omat, kahden vuoden takaiset tärpit on jo moneen kertaan läpi käyty.

Jos innostuit ajatuksesta lähteä lounastreffeille Tallinnaan, niin nyt saat koodilla TS127634  Päivä Tallinnassa -risteilyn hintaan 16 € / hlö. Matkustusaika on 1.-31.10.2018 (huom! ei koske 26.-27.10.). Varaa matkasi täältä!

Tämä oli jo kolmas yhteistyömatkamme Tallinkin brändilähettiläinä – jutut tämän vuoden aiemmista reissuista löydät täältä:

Hyvinvointimatkan ainekset – miniloma Tallinnassa
Roadtrip Baltiassa – vinkit onnistuneeseen reissuun

Kuvat: minä & Mustarttu

Bättre Folk – maailman sympaattisin festivaali

lifestyle, matkat, ystävät & perhe,

Kulttuurifestivaali pienessä saaressa Pohjois-pohjanmaalla, keskellä merta – kuulostaako ihanalta vai kamalalta? Minulle ihanalta, eikä ehkä vähiten siksi, että olen kotoisin samoilta seuduilta. Lapsuudessa menimme Hailuotoon usein marjastamaan, mutta joskus myös ihan vain kesäpäivää viettämään. Bättre Folk on kiinnostanut minua pitkään, mutta aiempina vuosina on tuo kesä-heinäkuu-taitteen viikonloppu ollut aina täynnä jotain muuta ohjelmaa. Tänä vuonna harkitsin myös festivaalille lähtöä pitkään, kun tässä on ollut hässäkkää ja matkoja muutenkin, mutta lopulta päätin siskoni houkuttelemana ostaa kuitenkin liput, pakata makuupussini ja reppuni ja hypätä Oulun junaan.

Enpä kyllä katunut päätöstäni lähteä festareille. Hankala sanoa, mikä yksittäinen asia teki Bättre Folkista niin ihanan ja vaikuttavan. Ehkäpä se, että se on tarpeeksi pieni? Tänä vuonna kävijöitä oli noin 5000. Tai kenties hyvät esiintyjät (esim. Vesta, Pyhimys, Pariisin kevät) ja ihanan intiimi ja lämmin tunnelma keikoilla? Vai yöttömien öiden vangitseva valoisuus ja Hailuodon upeat rantamaisemat? Festarialueen saunat ja paljut, joista pystyi seurata keikkoja? Hyväntuuliset ja välittömät ihmiset? Vai nämä kaikki yhdessä?

Jos jotain negatiivista pitää keksiä, niin ruokatarjontaa olisi voinut olla enemmän – nyt kojuja oli kolme, joista kahdesta sai vegesafkaa. Toisaalta saareen ja pikkufestarille ei ole niin helppo järjestää sellaista valikoimaa, mitä isommat festarit pystyvät tarjoamaan, ja se on ihan ymmärrettävää. Onneksi meillä oli omia eväitä ja telttabrunssi.

Majoituimme tyttöporukalla teltassa varvuntuoksuisella leirintäalueella, keitimme öisin trangialla nuudeleita ja aamuisin kahvia. Kävimme uimassa meressä ja kuivatimme uikkareita telttanarulla. Ihailimme iltaisin vaaleanpunaista taivasta hiekkarannalla istuen ja kääriydyimme sen jälkeen makuupusseihimme juomaan viiniä pahvimukeista. Kaikki oli vähän liiankin idyllistä ja mietin moneen kertaan, että ihmisen on näköjään hyvä palata aina välillä juurillensa, mielenmaisemiensa alkulähteille. Niin onnellinen olo tuolla Hailuodossa oli.


Ensi vuonna haluan ehdottomasti lähteä uudestaan, ehkä yhdistää samaan reissuun jonkinnäköisen Suomi road tripin. Ehkä tästä tulee uusi festivaaliperinne – nimittäin bättre folkin jälkeen ei jotenkin yhtään edes harmita, että ruissi jäi tänä vuonna välistä.

16 bloggaajaa Sveitsissä – tunnelmia täydellisten kuvien takaa

matkat, ystävät & perhe,

Ryhmämatkalla Sveitsissä, ehkä upeimmissa maisemissa missä olen koskaan käynyt. Mukana kuusitoista valokuvaajaa, joista jokainen haluaa saada ne täydelliset otokset aikaiseksi viiden päivän aikana. Ensimmäisellä junamatkalla kaikkien linssit ovat kiinni ikkunassa ja jokaisella pysähdyksellä kamerat ja kännykkäkamerat kaivetaan esiin. Viikon aikana jonotetaan vuoroa täydelliseen kuvauskohtaan, kuljetetaan mekkoja ja kuvausvaatteita repussa vuorille, muokataan taustaa vähän kiinnostavammaksi mitä kekseliäimmillä tavoilla jopa kokonaisia objekteja lisäillen. Osa on valmis missä tahansa hetkessä kuvaussessioon, jotkut vetäytyvät taas kauemmas kun räpse alkaa ja ottavat kuvilleen mieluummin aikaa ja heräävät vaikka anivarhain ennen muita ikuistamaan henkeäsalpaavia maisemia.



Tämän reissun aikana olen pohtinut paljon omaa kuvaamistani: miksi kuvaan ja millaisia kuvia haluan tehdä? Matkan aluksi menin melkein paniikkiin, kun huomasin etten saanut ensimmäisen vuorokauden aikana edes kameraa ulos laukusta. Minäkin haluan mielettömiä kuvia vuoren jyrkänteeltä ja alppimaisemista! Toisaalta, olen aina ollut valokuvaajana aina verkkainen, tykkään miettiä ja suunnitella kuvia huolella. Parissa minuutissa en ehdi päästä tunnelmaan, eikä satunnaisräpsyistäni tule juuri koskaan erityisen maagisia. Toisena päivänä pääsin jo mukaan kuvaushulinaan ja nyt kameran rulla on täynnä kivoja muistoja Sveitsistä: minä junassa, minä Sound of Musicin Mariana niittypellolla tanssimassa, minä vuoristojärvessä uimassa. Voi lähteä kotiin hyvillä mielin.


Samaan aikaan olen ottanut tarkkailijan roolin ja kuvaillut kännykällä pitkin matkaa kuvaustilanteita vähän salaa. On inspiroivaa seurata kollegoiden työskentelyä, niin kuvauksen kuin editoinninkin suhteen. Vaikka iso ryhmä yhden kohteen äärellä näyttää helposti monen silmään huvittavalta, niin loppupeleissä kyseessä on vain iso joukko ihmisiä, jotka jakavat vilpittömästi saman intohimon ja haluavat päästä sitä toteuttamaan: ikuistamaan kokemiaan tunteita ja tunnelmia kameran läpi. Aikataulu ja matkanjärjestäjän laatima ohjelma antaa tietyt rajoitteet, ja sen puitteissa jokainen tekee vain parhaansa.





Reissun parhaat hetket tapahtuvat kuitenkin kuvauksien ulkopuolella ja itselleni matkassa parasta on ollut viettää aikaa näiden mahtavien tyyppien kanssa ja saada monta uutta ystävää. Pressimatkat voivat olla aika rankkoja tiukkoine aikatauluineen ja odotteluineen, mutta kun mukana on jengi jonka seurassa voi vapaasti heittää sitä kaikkein huonointakin läppää, ei kenelläkään ole ainakaan tylsää.

Kiitos matkan mahdollistajalle (@myswitzerland) ja koko reissuporukalle upeasta, elämyksellisestä viikosta!