category: yhteistyö

Syysherkku: Kurpitsakeittoa ja herkkusieniä

Syysherkku: Kurpitsakeittoa ja herkkusieniä

Kaupallinen yhteistyö, Puhtaasti kotimainen & Asennemedia

Olen viime aikoina innostunut taas ihan kunnolla kokkailusta. Harva se päivä tekee mieli kokeilla jotain uutta reseptiä ja mielessä pyörivät lähes kokoajan kaikenlaiset ruoka-ja leivontaideat. Lähipiiriinii kuuluvat ruokatestailujeni koekaniinit eivät ole valittaneet tästä innostuksesta edes silloin, kun joku kokeilu ei ole ehkä ollut sieltä ihan parhaasta päästä – ilmeisesti siis keittiössä hyväntuulisena hyräilevä ja hääräilevä kotikokki nähdään pääosin positiivisena asiana.

Tällä kertaa haluaisin jakaa teille tämän reseptin, josta sain seuraavanlaisen palautteen:

“Tää on kyllä älyttömän hyvää. Sun kannattaisi jakaa tää resepti blogissa.”

Eli ehdotuksesta toteutukseen. Rakastan kaikenlaisia keittoja, etenkin näin syksyisin ilmojen viiletessä on ihana lämmittää itseään maukkaalla sopalla. Tämä samettinen kurpitsakeitto on pelkiltään sellainen perusmaukas arkiruoka, mutta sen alle piilotettu herkkusieniyllätys tekee siitä kunnon juhlaversion ja syysherkkujen herkun! Inspiraationa reseptille toimi Mama Gastro-blogista löytynyt ohje, josta muokkasin oman versioni.


Kehittelin tämän reseptin yhteistyössä Puhtaasti kotimaisen & Champ herkkusienien kanssa – tällä kertaa käytin ruskeita herkkusieniä. Mikä onkaan sen perinteisen valkoisen ja tämän ruskean herkkusienen ero? Ruskea on maultaan vähän voimakkaampi ja se säilyttää tilavuutensa paistettaessa hiukan valkoista paremmin. Kaikki champin viljellyt herkkusienet ovat turvallista ja terveellistä lähiruokaa, niitä voi syödä vaikka ihan sellaisenaan ilman pelkoa myrkytyksestä. Parhaimmillaan niiden maku pääsee kuitenkin esille pienellä maustamisella. Sieniä ei kannata pestä (maku voi hävitä!), vaan ennen käyttöä ne voi harjata tai pyyhkiä kevyesti talouspaperilla puhtaaksi.

Oletteko muuten koskaan miettineet, miten sienet ovatkin niin hyviä? Vaikea välillä uskoa että ne ovat muka terveellisiäkin.

Kurpitsakeittoa ja herkkusieniä
Samettinen kurpitsakeitto herkkusienien kera (vegaaninen)

n. 1 kg myskikurpitsaa
2-3 sipulia (2 isompaa tai 3 pienempää)
1 valkosipulinkynsi
pieni pala inkivääriä
2 dl valkoviiniä (
4 dl vettä
kasvisliemikuutio
2 dl kasvikermaa (esim. planti kaurakermaa)
suolaa & mustapippuria
oliiviöljyä

1 rasia Champ ruskeita herkkusieniä
tuoretta timjamia
paahdettuja kurpitsansiemeniä
vegaanista margariinia paistamiseen (esim. sininen keiju)

Kuori myskikurpitsa, poista siemenet ja leikkaa se neljään osaan. Siirrä 1/4 kurpitsasta sivuun myöhempää käyttöä varten, leikkaa loput pieniksi paloiksi. Hienonna sipuli, valkosipuli ja inkivääri.

Kuullota sipuleita, inkivääriä ja kurpitsaa kattilassa. Lisää valkoviini ja keitä n. 2 min. Lisää joukkoon kasvisliemi ja anna keiton porista ainakin 15 minuuttia, kunnes kurpitsat ovat pehmeitä. Ota kattila pois liedeltä, lisää kaurakerma ja soseuta sauvasekoittimella sileäksi. Kuumenna keitto vielä uudelleen ja mausta kevyesti suolalla ja pippurilla.

Huom! Voit jättää myös valkoviinin pois ja lisätä sen tilalta 2dl kasvislientä.

Keiton poristessa leikkaa loput myskikurpitsasta kuutioiksi. Pilko herkkusienet ja paista niitä pannulla, kunnes neste haihtuu sienistä. Lisää reilu nokare sinistä keijua, kurpitsat, timjami ja kurpitsansiemenet. Paahda sienet ja kurpitsakuutiot pannulla kypsäksi, mausta suolalla ja pippurilla.

Voit tarjoilla keiton kuvien mukaisesti niin, että herkkusienet ja paahdetut kurpitsat tarjoillaan keiton pohjalla ns. yllätyksenä tai vaihtoehtoisesti keiton päällä kruununa. Maku on molemmissa sama: HERKULLINEN.


Aiemmat sienireseptini:

Helppo risotto, joka vie kielen mennessään,
ja Herkkusieni-flatbread, täydellinen syysiltapala.

Mikä on sinun lemppari sieniresepteistä?

Harmonian ainekset


Kaupallinen yhteistyö, Iittala & Asennemedia

Kynttilä-vuodenaika on alkanut. Päivän pituus on nyt 12 tuntia ja se lyhenee kokoajan – siksi tekeekin mieli sytyttää kynttilät aamiaisellakin, fiilistellä hämärää. Yhä useampana iltana jään myös mielummin kotiin kuin lähden ulos, viltti houkuttelee enemmän kuin yölliset riennot. Kesän aikana hyllyissä pölyttyneet kirjat ovat taas ahkerassa lukukäytössä ja teetä kuluu vähintään yksi paketti viikossa. Mieli on virittäytynyt tunnelmointi-taajuudelle – tämä on kai nyt sitä hyggeilyä.

harmonian ainekset

Miten syntyy harmoninen ja viihtyisä tunnelma kotiin? Itselleni tärkeimpiä harmonian aineksia ovat oikeanlainen valaistus, siisteys, visuaalisesti kaunis ympäristö ja tunnelmallinen musiikki. Kun ympärilläni on siistiä ja tavarat ovat paikoillaan, on helpompi ajatella ja olla. Sisustuksessa suosin rauhoittavia elementtejä, kuten maanläheisiä sävyjä, luonnonmateriaaleja ja viherkasveja. Tunnelma viimeistellään aina valaistuksella ja musiikilla – yksinkertaisimmillaan sytyttämällä kynttilät ja valitsemalla spotifysta fiilikseen sopiva soittolista. Vaikka hygge onkin sanana ärsyttävä, se sopii täydellisen hyvin kuvaamaan tätä syystunnelmointia:

“Näinä poliittisten myllerrysten aikoina ajatus ulkopuolisen maailman sulkemisesta ulkopuolelle ja käpertymisestä jonnekin kodikkaaseen paikkaan rakkaimpien kanssa on erityisen houkutteleva. Sisustamisen näkökulmasta hygge on luokseenkutsuvan, viihtyisän ympäristön luomista. Pehmeää valaistusta, pyöreämuotoisia huonekaluja ja erilaisia pintoja.”

(Charlotte Abrahams, “Hygge: A Celebration of Simple Pleasures”)

Iittala on tuonut valikoimiinsa tänä syksynä mm. Alvar Aalto-uutuuksia ja rakastetut Nappulat teräksisenä. Rakastuin yllättäen erityisesti kauniisiin ruusukultaisiin Aalto-vateihin ja sateensiniseen Aalto-maljakkoon – jos vuosi sitten joku olisi sanonut että tulen pitämään aalto-maljakoita esillä kodissani, niin en olisi ehkä uskonut. Pidän älyttömän paljon tällaisista kauniista käyttöesineistä, jotka tuovat iloa jokaiseen arkipäivään: minulla ei ole koskaan ollut erikseen esimerkiksi juhla-astiastoa, vaan voin juoda tuoremehuni coctail-lasista vaikka ihan tavallisena maanantai-aamuna. En säilö mitään kaappiin odottamaan tärkeämpää päivää, vaan asettelen hedelmät ja kasvikset Aalto-vadeille enkä järkyty, vaikka steariinia valuisikin hiukan Nappuloille. Kauniitkin esineet on tarkoitettu käytettäväksi.


Miten sinä luot harmoniaa kotiisi?

Rohkeasti kesyttämätön

kesyttämätöntä kauneutta

Kaupallinen yhteistyö, Kalevala koru

Millainen on mielestänne onnistunut mainos? Mielestäni sellainen, joka koskettaa syvältä, naurattaa, itkettää tai ottaa kantaa johonkin tärkeään yhteiskunnalliseen asiaan. Toukokuussa Kalevala Koru julkaisi kesyttämätöntä kauneutta-videon, joka kolahti heti ensi katselukerralla – videota katsellessa täytyi vähän pidättää kyyneliä ja heti pätkän päätyttyä teki mieli aloittaa se alusta uudelleen. En silloin vielä tiennyt että tulisin itsekin tekemään yhteistyötä tämän kampanjan kanssa, mutta muistan ajatelleeni, että tällaista mainonnan pitäisi olla useammin.

“Me uskomme maailmaan, jossa jokainen saa toteuttaa itseään ja unelmiaan sellaisena kuin on. Me synnymme naisiksi ja teemme itse omat polkumme. Vapaus olla oma itsensä säkenöi ympärilleen voimaa ja kunnioitusta. Me emme suostu mahtumaan toisten tekemiin muotteihin, emmekä muiden määritelmiin.”

kalevala kesyttämätön

En kokenut nuorena, että olisin oikein mahtunut ympäristöni asettamaan muottiin. Kasvoin lapsuuteni pienessä pohjois-suomen kylässä, jossa joukosta erottumista ei katsottu koskaan kovin hyvällä. Uskonnollisessa yhteisössä myöskään meikkaamista, hiusten värjäämistä tai lävistyksiä ei hyväksytty – siispä jo hyvin nuorena aloin ilmaista itseäni pukeutumisen kautta. Rakastin kauniita vaatteita ja koruja, vaihdoin asukokonaisuuksia aina monta kertaa päivässä, ahmin muotilehtiä sekä vaatekuvastoja ja siskojeni kanssa järjestimme omia muotikuvauksiamme jo kauan ennen blogiaikaa. Tyyliäni pidettiin kotikulmillani erikoisena, koska se poikkesi tavallisesta farkut ja tennarit-linjasta – kommentit, joissa vihjattiin vaatetyylini kertovan huomiohakuisesta luonteesta tai tarkoituksenmukaisesta  itsensä korostamisesta, sattuivat kipeästi.

rohkeasti kesyttämätön
Kun perustin ensimmäisen tyyliaiheisen blogini melkein kymmenen vuotta sitten, en uskaltanut kertoa siitä siskojani lukuunottamatta kenellekään. En siksi, että häpesin noloja poseerauskuviani, vaan siksi, että uskoin niin monen ajattelevan tällaisen itsensä esilletuomisen olevan väärin. Jos joku tuttu kertoi löytäneensä blogini, häpesin itseltäni silmät päästä ja mieleni teki hävitä maanrakoon. Samaan aikaan olin kuitenkin äärettömän innoissani siitä, että olin löytänyt internetistä paikan, jossa sain jakaa innostustani vaate-ja muotiasioita kohtaan. Sain inspiraatiota muista blogeista ja jaoin innoissani omia asukuviani, vaikka blogillani oli ehkä alle 50 lukijaa.

Olen toisinaan jälkikäteen miettinyt, että miten innostus ja uteliaisuus voittivatkin aikoinaan häpeän ja pelon. Suurin syy löytyy varmaan kotikasvatuksesta – vaikka kohtasin ympärilläni ehkä muuten ennakkoluuloja ja ahdasmielisyyttä, kotonani opetettiin hyväksymään kaikenlaiset ihmiset sellaisina kuin he ovat. Vanhempani kannustivat minua niissä asioissa, mistä olin kiinnostunut. He ymmärsivät vahvuuksiani ja eivät estelleet, kun halusin toteuttaa omia, välillä hassujakin projektejani. Kotona en koskaan kokenut olevani millään tapaa erilainen – tunne tuli aina kodin ulkopuolella. Aloin vähitellen ymmärtää, että erilaisuuteni oli oikeastaan vahvuus.


Nykyisin osaan arvostaa kaikkea sitä mitä olen aikoinaan käynyt läpi ja jokaista ihmistä matkani varrella, niin epäilijöitä kuin rohkaisijoitakin. Miten vapauttavaa onkaan, kun lopulta uskaltaa ihan julkisestikin, kaikissa eri tilanteissa olla rohkeasti oma itsensä? Ulkoisesti muutos ei ole ollut suuri, mutta sisäisesti sitäkin isompi – ja juuri sen sisäisen muutoksen uskon näkyvän positiivisesti myös ulospäin. Itse haluaisin myös mieluummin olla se rohkaisija kuin epäilijä kaikille läheisilleni, niin ystäville, lukijoille kuin oppilaillenikin.

Kesyttämätön-kampanjan tiimoilta sain valita itselleni korut syksyn uutuusmallistosta. Valitsin kaksi hyvin erilaista korua, joiden koen edustavan kahta erilaista puolta minussa: kaunis sinikivinen Melodie kuvaa herkkyyttä ja syvällisyyttä ja graafinen, musta Fokus vahvuutta ja rohkeutta. Olen yleisesti ottaen aika harkitsevainen korujen käyttäjä, ja uskon näiden riipusten pääsevän ylleni erityisinä hetkinä, silloin kun kaipaan tällaista kesyttämätöntä energiaa ja voimaa.

Kalevala Koru on kunnianosoitus jokaiselle naiselle. Meissä asuvalle voimalle, päättäväisyydelle ja rohkeudelle. Herkkyydelle, rakkaudelle ja sisaruudelle. Kuka haluaa olla kaikkein kaunein, kun voi olla kesyttämätön?


Millainen on sinun #kesyttämätön tarinasi?