Tag Archives: iittala

Taika 10 vuotta sitten ja nyt

Kaupallinen yhteistyö, Iittala & Asennemedia

Keksin viime viikolla, että mökin aurinkoiseen alkoviin saa ihanan päiväpedin. Kun ulkona paistaa aurinko mutta sää on muuten vilpoinen tai tuulinen, on tuo kulmaus paras paikka lekotteluun ja päiväkahvinautiskeluun. Kun alkovissa ei ole sänkyä,  day bediä varten tarvitaan patja, muhkea peitto, viltti ja pari tyynyä. Jonkinlainen laverisänky tai levitettävä vuodesysteemi on ollut hankintalistallani pitkään, mutta se oikea ei ole tullut vielä vastaan ja siksi tämä patjaversio saa kelvata toistaiseksi, onhan se nyt ihanan kodikaskin! Juuri sopiva taianomaiselle kahvihetkelle jätskin ja marjojen kera.


Siskon kanssa vietetyssä päiväkahvikattauksessa meillä oli pääosassa Iittalan Taika-sarja, joka täyttää juuri kymmenen vuotta. Taika on itse asiassa minulle hyvin läheinen astiasarja, muistan hyvin sen julkaisun ja välittömän ihastumisen satumaisiin ja värikkäisiin kuoseihin. Kymmenen vuotta sitten valmistauduin abivuoteeni ja kirjoituksiin, ja keväällä kun lakki näytti varmalta, oli ykköstoiveenani ylioppilaslahjaksi Taika-sarjan astiat. Muut ystäväni toivoivat valkoista teemaa ja kirkkaita kartio-laseja, minä halusin tummansinistä taikaa. Tuo lahja-astiasto kulkikin mukanani uskollisesti hyvin pitkään, kunnes jossain vaiheessa neutraalimman väriset ja kuosiset astiat alkoivat viedä enemmän tilaa kaapeissa ja Taika-kipot jäivät vähemmälle käytölle. Nyt muutaman vuoden tauon jälkeen Klaus Haapaniemen suunnittelemat satuhahmot näyttävät taas raikkailta ja suloisilta, ja on on helppo muistaa, miksi aikoinaan juuri näihin astioihin ihastuin niin paljon.


”Taika-sarja sai inspiraationsa vahvasta pohjoismaisesta estetiikasta, johon halusin lisätä hyppysellisen mystisyyttä ja leikkisyyttä”

Klaus Haapaniemi

Juuri tuo mystisyys ja fantasiatunnelma vetosivat minuun kymmenen vuotta ja vetoavat edelleen. Taika-sarjassa mielestäni upean kuosin jälkeen parasta ovat nuo tarpeeksi suuret mukit – ainakin itselläni aamukahvitarve on aina vähintään tuo 0,4 litraa. 10-vuotissynttäreiden kunniaksi mukeista on tehty juhlaversio, joka on mielestäni ihan älyttömän kaunis, kuviointi jatkuu mukin korvaan ja sisäpuolellekin saakka. Jossain vaiheessa huomaamattani valikoimaan on tullut myös kauniita Taika-kuosillisia tekstiilejä, tyynynpäälliset ovat pellavaa ja harmaa viltti merinovillaa – eli täydellinen myös vaikka shaalina käytettäväksi viileinä kesäiltoina.

Millainen suhde teillä on Taika-astiastoon? Se on yleensä jakanut mielipiteitä, osa rakastaa palavasti ja osa ei tykkää yhtään. Itselleni se on aina ollut ja tulee olemaan se ensimmäinen astiarakkauteni, ja ensirakkaudenhan muistaa aina. Ihastus voi haalentua ja muuttua jopa välinpitämättömyydeksi, mutta sitten se taas muistuttaa olemassaolostaan ja herättää vanhat tunteet henkiin.

10-vuotisjuhlan kunniaksi Taika-sarjan tuotteet Iittalan verkkokaupassa -20% 6.8. saakka (ei koske uutuuksia). 

Mansikoita ja pioneja

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iittala

Parasta mitä tiedän juuri nyt: mansikat ja pionit. Leikkopionien kausi alkoi jo toukokuussa ja siitä lähtien niitä on ollut kotonani maljakossa lähes joka päivä. Sesonki on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että jopa lähikaupastani saa edullisesti pioneita, juuri nyt ei tarvitse siis onneksi maksaa itseään kipeäksi pienestä kimpusta. Yleensä leikkaan nuo kukkakaunottaret eri mittaisiksi ja asettelen maljakoihin rykelmäksi, mutta joskus ne saavat pysyä yhtenä kimppuna ja löytävät paikkansa esimerkiksi lempimaljakostani, lohenpunaisesta Ruudusta.

Kotimaisia mansikoita alkaa olla jo aika hyvin saatavilla, kohta vielä paljon edullisemmin. Vaikka ne ovat parhaimmillaan tietenkin sellaisenaan tuoreena, niin välillä leipaisen niistä pienen galeten, piirakan tai tällaisen herkullisen paistoksen – resepti on muuten muokattu kevyesti upouudesta eat cake!-kirjastamme! Tänään ajattelin tehdä myös hilloa mansikoista ja raparperistä, ihan vain siksi, koska en ole koskaan sellaista itse tehnyt. Ja hillo on hyvää, etenkin puuron päällä tai croissantin välissä.



MANSIKKA-KAURAPAISTOS
2 annosta

5 dl tuoreita mansikoita
2 rkl sokeria
1 tl jauhettua kardemummaa
2 tl perunajauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaurahiutaleita
2 rkl fariinisokeria
40 g vegaanista margariinia

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Sekoita pilkotut mansikat, sokeri, kardemumma ja perunajauhot kulhossa.

Sekoita toisessa kulhossa vehnäjauhot, kaurahiutaleet, fariinisokeri ja margariini nokareina. Nypi murumaiseksi seokseksi.

Laita marjaseos margariinilla voideltuun uuninkestävään astiaan / vuokaan ja ripottele muruseos päälle. Paista uunissa noin 20 minuuttia. Tarjoile sellaisenaan tai esimerkiksi kaurajäätelön tai vegaanisen vaniljakastikkeen kera.

Vinkki: Iittalan Teema Tiimi-astiat on uuninkestäviä ja sopivat siksi hyvin leivontavuo’iksi, kuten tämä keittokulhokin. Teema Tiimi-astioita voi tällä hetkellä ostaa vain Iittalan omasta nettikaupasta tai Espan Iittalan ja Iittala & Arabia Muotoilukeskuksen myymälöistä

Astiat, Ruutu-maljakko ja Vakka-laatikko saatu lahjaksi osana Iittalan vuosiyhteistyötä.

Tavaroita, joilla on merkitys

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia & Iittala

Katsoin viikonloppuna Minimalism-dokumentin. Se laittoi miettimään taas kulutustani, omistamiani tavaroita ja niiden merkitystä. Vaikka en ole mikään himoshoppailija ja esimerkiksi vaatteita ja kenkiä löytyy kaapeistani aika maltillisesti, niin silti iski ahdistus. Miksi tavaraa kertyy kaappeihin niin helposti? Miksi omistan niin paljon esineitä, joille ei ole minulle merkitystä? Miksi olen säilönyt kellarikomerossani tavaroita, kun en ole tarvinnut mitään sieltä kolmeen vuoteen?

Olen kyllä ollut jo teini-iästä saakka ahkera tavaroiden kierrättäjä ja aina pyrkinyt sijoittamaan määrän sijasta laatuun. Konmarikin on tuttu, vaikken täysin siihen ideologiaan olekaan hurahtanut. Viimeisimmän muuttoni yhteydessä otin uuteen asuntooni mukaan vain kaiken tarpeellisen, loput ovat vielä vanhan kodin varastoissa. Tiedän, että suursiivous siellä on edessä pian: on käytävä läpi satoja papereita, laatikoittain roinaa ja kampetta kymmenen vuoden ajalta.. ja suurin osa näistä tavaroista on sellaisia, joilla en tee yhtään mitään.


Kun en ole ehtinyt vielä täyttää uutta kotiani liioilla tavaroilla ja kaapeissakin on vielä hyvin tilaa, niin olen miettinyt paljon, että mitä jos antaisi asian ollakin juuri näin? Ympärilläni olisi vain tavaroita, joilla on merkitys. Tavaroita, jolle olen itse antanut oikeutuksen, niin ettei kodissani olisi mitään ylimääräistä, mutta siellä olisi kuitenkin kaikki tarpeellinen. Kyse on myös nimittäin paljon siitä, että todella arvostamme esineitä, joilla ympäröimme itsemme. Minimalism-dokkarissakin yksi keskeinen viesti oli se, ettemme ole tarpeeksi materialistisia sanan oikeassa merkityksessä, eli emme anna tarpeeksi arvoa tavaralle. Tämä ei ole kovin laadukas, mutta voin heittää tämän kohta pois ja ostaa tilalle uuden-ajattelutavasta pitäisi päästä todella eroon ja omia kulutustottumuksia olisi todella hyvä tarkastella jokaisen kriittisesti vähän väliä. Kliseinen laatu ennen määrää pitää niin hyvin paikkansa.

Se, mitkä tavarat ovat kenellekin tärkeitä, on jokaisen täysin oma yksilöllinen päätös – kukaan ulkopuolinen ei voi sanoa, mitkä tavarat ovat juuri niitä välttämättömyyksiä ja mitkä turhia. Yhdelle kirjakokoelma on kaikki kaikessa, toinen rakastaa taidetta, jollekulle kaikkein tärkein materia on vaikkapa oma auto. Itse rakastan kukkia ja kasveja, siksi olen todennut, että on ihan järkevää omistaa useampi erikokoinen kukkamaljakko: Käsintehdyt Ruutu-maljakot ovat kodissani aina esillä, kukkien kera tai ilman, on helppo arvostaa kaunista käyttöesinettä, jonka tekemiseen on mennyt jollakulla 24 tuntia. Leimu-valaisimesta olin haaveillut kauan, ja tulin todella iloiseksi, kun sain tilata sen itselleni osana Iittalan yhteistyötä. Olin pitkään ilman yövalaisinta, koska en halunnut tyytyä minkäänlaisiin kompromissiratkaisuihin – nyt olen tyytyväinen, että jaksoin odottaa Leimua, joka edustaa materiaaleiltaan ja muotoilultaan laadukkuutta ja kestävyyttä. Mielummin olen ilman, kuin hankin jotain sellaista mistä tiedän jo ostettaessa että tulen hankkiutumaan siitä eroon.


Pienessä asunnossa arvoon nousevat myös tavarat, joilla on monta erilaista käyttötarkoitusta. Suomalaisesta koivuvanerista taivutettu Plektra-jakkara, kuten kaikki muutkin kotini tuolit, toimii sekä sohva-ja sivupöytänä, istuimena kuin kukkatelineenäkin. Kun haluan vaihtelua, en suuntaa ensimmäisenä kauppaan vaan muutan tavaroiden, kasvien ja kalusteiden paikkaa ja yritän nähdä tutut asiat uudella tavalla. Jatkossa pyrin siihen, että ennen uuden asian ostamista pyrin hankkiutumaan jostain vanhasta eroon, että tavaroiden määrä ei pääse kasvamaan salakavalasti.

Onko mahdollista sekä rakastaa kauniita tavaroita ja esineitä, mutta olla kuitenkin kulutuskriittinen? Vai kulkevatko nämä kaksi asiaa kuitenkin loppupeleissä käsi kädessä? Itse koen, että mitä enemmän arvostan tavaraa, sitä harkitummin hankin vain sellaisia asioita, joita todella tarvitsen ja jotka kestävät aikaa ja kulutusta. Mitä mieltä te olette?