Yearly Archives: 2018

Viisi vinkkiä alennusmyynteihin

Kaupallinen yhteistyö: MasterpassTM by Mastercard

Muistan vieläkin, miten mahtavaa oli lapsena kun joulupyhien jälkeen pääsimme kaupungille alennusmyynteihin shoppailemaan. Tuolloin kaupungilla kierreltiin kokonainen päivä, välissä käytiin haukkaamassa hampparit ja sitten taas jatkettiin. Yleensä budjetti ostoksille oli muutama kymppi markoissa ja yksikin hyvä löytö, yleensä ketjuliikeestä löytynyt vaate, teki älyttömän onnelliseksi. Nykyään inhoan kauppojen ruuhkaa, sotkuisia rekkejä ja alelaareja ja jos vain on mahdollista, vältän kauppoja alennusmyyntien aikaan kuin ruttoa. Onneksi on kuitenkin internet, joka mahdollistaa edulliset löydöt suoraan kotisohvalta, helposti ja kätevästi. Tässä omat vinkkini nettishoppailijoille alennusmyynteihin:

1. Tee lista.

Mieti mitä ihan oikeasti tarvitset ja kirjaa tuotteet ylös. Lupaa itsellesi ettet osta mitään listan ulkopuolelta. Käy läpi vaatekaappisi ja mieti mitä sieltä puuttuu, vai puuttuuko mitään? Huomioi myös treenivaatteet ja muut urheilukamat. Alennusmyynneistä ei kannata ostaa mitään pelkästään halvemman hinnan takia – osta siis aina tarpeeseen.

2. Panosta perustuotteisiin, klassikoihin ja suurempiin hankintoihin.

Alennusmyynnit ovat oiva mahdollisuus löytää garderoobisi laadukkaita peruspilareita edullisesti. Itse etsin aina aleista klassisia silkkipuseroita, kashmir-ja merinovillaneuleita ja mustia nahkanilkkureita. Katson aina huolella materiaalitiedot, enkä sorru akryyliin tai epämiellyttäviin keinokuituihin halvimmankaan hinnan edessä. Kannattaa jättää välistä hetken villitykset ja miettiä tarkkaan, että onko kyseiselle vaatteelle käyttöä myös vuosienkin päästä. Itse ostan myös aleista usein ns. “pakollisia perustuotteita”, kuten alusvaatteita ja sukkia.

Alennusmyynneistä ei kannata ostaa paljon superedullisia halpavaatteita vaan mielummin harkitusti arvokkaampia ja pitkäikäisempiä ostoksia. Olen usein oikein odottanut että joku kauan ihailemani arvokas vaate tulisi alennukseen ja raaskisin ostaa sen. Tässä on tietenkin se riski, että tuote ehditään loppuunmyydä ennen alennusmyyntejä, mutta joskus riskejä on vain otettava – tällä taktiikalla ostin kerran alunperin 1000e arvoisen takin kolmellasadalla.


3. Katso kauas.

Kesä tai syksy voivat tuntua vielä nyt kaukaiselta ajatukselta, mutta aleshoppaillessa kaukonäköisyys kannattaa. Ostoslistaa tehdessäsi kannattaa siis pitää mielessä tulevat sesongit, reissut ja muut tapahtumat ja niiden tarpeet. Löysimme poikaystävälleni esimerkiksi klassisen kevättakin, joka tulee todelliseen tarpeeseen, vaikka sen käyttöönottoa pitääkin odotella useampi kuukausi. Itselläni on tulossa myöhemmin keväällä juhlia, joten nyt olen selaillut nettikauppoja tarkkaan sopivien mekkolöytöjen toivossa.


4. Vertaile hintoja.

Usein punaisella merkitty hinta saattaa sokaista nettishoppailijan, mutta usein lähemmässä tarkastelussa alennus osoittautuukin minimaalisen pieneksi. Kannattaa vertailla hintoja eri nettikauppojen välillä ja saatat säästää pitkän pennin. Älä myöskään sekoa hullujen hintojen edessä, vaan stay calm ja muista kohta yksi!


5. Vältä maksusähläys netissä.

Onnistun jotenkin aina näpyttelemään luottokortin numerot väärin ja avainlukulistani tuntuu olevan aina eri paikassa kuin minä, siksi rakastankin kaikenlaisia elämää helpottavia maksusovelluksia. MasterpassTM by Mastercard on tehnyt nettiostelusta helpompaa kuin koskaan – ei siis tarvitse kaivaa esiin maksukorttia tai avainlukulistoja! Kyseessä ei ole sovellus, vaan Mastercardin kehittämä digitaalinen lompakko, johon voit yhdistää pankkikorttisi ja osoitetietosi ja jota käytetään oman pankin maksusovelluksen kautta. Toimintatapa on varsin yksinkertainen: verkossa shoppailessasi painat vain masterpass-nappia ja sen jälkeen hyväksyt ostokset puhelimen kautta parilla pyyhkäisyllä. Itseäni mietityttää usein nettiostelussa myös turvallisuus: Masterpass on varmasti turvallinen, sillä se käyttää pankkien tunnistustapoja ja pankkitiedot pysyvät varmasti salattuna sovelluksessa.

Masterpass on tällä hetkellä saatavilla Nordea Pay, Loyo Pay ja Aktia Wallet-sovelluksissa ja sen kautta voit maksaa ostoksia mm. Bubbleroomin, Intersportin, Lindexin ja Lippu.fi:n  verkkokaupoissa – lisätietoja masterpassista löydät täältä.


Kuvat minusta: Jonna Leppänen / Jonnamaista

Uudenvuodenlupauksista ja hyvinvoinnista


Tammikuu on perinteisesti sitä aikaa, kun hyvinvointia markkinoidaan vähän joka kanavassa. Aihe herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan, ja usein vuodenvaihteen yhteydessä annettuja lupauksia terveellisimmistä elämäntavoista kritisoidaan ihan aiheesta, sillä sama kuvio toistuu joka vuosi: herkkulakot tai tammikuun terveysbuumissa hankittu salikortti eivät välttämättä innosta enään myöhemmin keväällä. Salit täyttyvät tammikuussa uudenvuoden lupauksien tekijöistä ja joka toinen somekaveri tuntuu aloittaneen sokerittoman tai tipattoman – tietysti osalla lupaukset myös pitävät, mutta monilla ei. On selvää, että on parempi tehdä hiljalleen pysyviä muutoksia elämäntapoihin kuin yrittää muuttaa niitä kertaheitolla.

Omasta mielestäni näillä uudenvuodenlupauksilla ja tammikuun hyvinvointikampanjoilla on kuitenkin oma tärkeä tehtävänsä: herätellä ja muistuttaa, että hei, muistathan pitää itsestäsi huolta. Kyse on kuitenkin aika tärkeästä asiasta ja mielestäni on pelkästään hyvä juttu, että sille on ikäänkuin varattu oma teemakuukautensa. Oman hyvinvoinnin ylläpito vaatii oikeasti aikaa ja suunnitelmallisuutta, eikä se tule vain itsestään, jos asiaan ei kiinnitä huomiota – ainakin minä kaipaan siis muistuttamista tässä asiassa.

Itselleni tammi-ja helmikuu ovat vuoden vaikeinta aikaa, kun loppuvuoden työkiireet ja joulufiilistely vaihtuvat tavalliseen arkeen, ulkona on pimeää ja kylmää ja kevääseen tuntuu olevan loputtoman pitkä matka. Minun töissäni alkuvuosi on yleensä aina tasaista puurtamista, ja kaikki isommat tapahtumat ja ajoittuvat loppukeväälle. Pimeydellä on äärettömän suuri vaikutus jaksamiseen ja itse olen ainakin kärsinyt nuorempana myös oikeasta kaamosmasennuksesta, joka ei näyttäydy pelkästään väsymyksenä vaan yleisenä ahdistuksena: mukavimmatkaan asiat eivät kiinnosta ja syitä sängystä nousemiseen ei tunnu löytyvän millään. Nykyään tilanne ei onneksi paha ja herään mielelläni jokaiseen aamuun, mutta silti tähän aikaan vuodesta täytyy taistella ihan erityisesti että selviää kunnialla työpäivistä ja saisi aikaiseksikin jotain. Siksipä otankin ilolla vastaan kaikki kampanjat, jotka ehkä innostavat minua urheilemaan tai syömään aiempaa terveellisemmin ja säännöllisemmin, ainakin näiden kahden pahimman kuukauden ajan. Yleensä maaliskuussa aurinko alkaa jo kaamosmasennus helpottaa.


Hyvinvoinnista huolehtiminen ei minulle kuitenkaan tarkoita laihdutuskuureja tai pakkopullalta tuntuvaa urheiluharrastusta. Terveellisesti syöminen on mielestäni aika helppoa, kun vain tekee ruokaa mahdollisimman paljon itse ja muistaa ostaa kaupasta mukaan mahdollisimman paljon kasviksia ja sesonkihedelmiä. Itselleni pahin ongelma on kiireen aiheuttamat epäsäännölliset ruokailut, joka aiheuttaa napostelua ja eineslounaita. Siksi olen nyt taas varannut aikaa ruuanlaitolle, sillä minulle se tarkoittaa melkein samaa kuin laittaisi rahaa (hyvinvointi)pankkiin. Juuri nyt olen erityisen innostunut taas kaikesta aasialaisesta ruuasta, ja joka päivä tekisi kokeilla jotain uutta reseptiä. Urheilun suhteen olen taas kunnostautunut sopimalla eri ystävieni kanssa treenitreffejä, sillä itseeni tehoaa parhaiten sosiaalinen paine: kun jotain on sovittu, sen perumiseen on iso kynnys. Tärkeintä on löytää oma laji ja tapa liikkua.


Varsinaista uudenvuodenlupausta en kuitenkaan ole tehnyt, mutta olen asettanut tavoitteekseni että saisin lisättyä tänä vuonna elämääni säännöllisyyttä ja järjestelmällisyyttä niin töiden kuin oman hyvinvointini hoitamisen suhteen – myös niinä kiireisinä ja stressaavina kausina.

Teetkö sinä uudenvuoden lupauksia?

Kiitos, 2017!


Uusi vuosi ei lähtenyt käyntiin parhaalla mahdollisella tavalla. Tammikuun ensimmäinen viikko on sujunut pääosin sängyn pohjalla, flunssaa potien. Kyllästyin kotona lepäilyyn parin päivän jälkeen ja lähdin tautia uhmaten kaupungille asioille ja ystäviä moikkaamaan, joka tietenkin kostautui – pitäisi malttaa aina pitää se toipumispäivä vaikka olo olisikin jo parempi. Ensiksi harmittelin tahmeeaa vuoden alkua, mutta lopulta luovutin ja päätin ottaa rentoilusta kaiken irti. Nyt on netflix-ja löhöilykiintiö taas täynnä pitkäksi aikaa ja oikein odotan innolla huomista töihiinpaluuta!

Pitkän joululoman jälkeen on aika myös palata arkeen täällä blogin puolella – tauko teki hyvää ja pää on täynnä taas raikkaita ideoita ja ajatuksia. Olen miettinyt loman aikana paljon sitä, mihin suuntaan haluan blogiani viedä ja kehittää, ja toivon, että tulevana vuonna voin entistä enemmän tarjota teille aitoa ja oikeasti kiinnostavaa sisältöä, hauskoja juttuja, mielenkiintoisia reseptejä, inspiroivia kuvia ja aiempaa parempia tekstejä. Vaikka välillä tuntuu että kehitys on hidasta, niin on hauska huomata että ainakin omasta mielestäni blogikin meni viime vuonna paljon eteenpäin, sekä tekstien että kuvien puolesta. Toivon että voin todeta saman taas vuoden päästä ja lupaan ainakin yrittää parhaani sen eteen.


Viime vuoden teemana oli itsenäistyminen ja kasvu. Vaikka olen kohta jo kolmekymppinen ja kokenut jo monenlaista elämässäni: avioliiton ja eron, ensiasunnon oston jo 22-vuotiaana, korkeakoulututkinnon suorittamisen ja kesämökin hankkimisen, niin silti en ennen vuotta 2017 ollut koskaan asunut yksin. Kun päätimme entisen mieheni kanssa erota, jännitin eniten sitä, että pärjäänkö yksin. Pelkäsin ottaa yksin vastuun omasta elämästäni ja samalla tiesin, että juuri siksi minun täytyy tehdä se. Nyt kun vuosi on kulunut siitä, että muutin yksin asumaan, voin todeta helpottuneena että olen pärjännyt varsin hyvin. Oikeastaan olen pärjännyt loistavasti, paremmin kuin silloin, kun olin tottunut aina tukeutumaan ongelmatilanteissa johonkin toiseen. Tuntuu hyvältä olla itsenäinen – jotenkin koen, että olen ottanut vihdoin minussa olevan potentiaalin paremmin käyttöön. Otin myös ensimmäisen tatuointini symboloimaan tätä kaikkea: tatuoinnin nimeksi tuli kasvu.



Huonoina hetkinä sitä tuntuu taaksepäin katsoessa, että en saanut viime vuonna mitään aikaan. Sitten kun alkaa tarkemmin miettimään, huomaakin että onkin tullut tehtyä monenlaisia asioita – julkaisinhan muun muassa vegaanisen leivontakirjan, menestyin kuoroni kanssa tärkeässä kuorokilpailussa, lähes tuplasin yritykseni liikevaihdon ja pääsin toteuttamaan upeita juttuja töiden saralla – esimerkkinä mm. vegaanisten Choice-jäätelöiden lanseeraustilaisuuden suunnittelu, Neito-tapahtuman hostaus ja vegaanikakkujen leipominen Iittala & Arabia centerin synttäreillä. Syksyllä aloitin myös avoimen yliopiston kautta vuoden kestävän kurssin ja tajusin, että olin ikävöinyt opiskelemista ja tuo kurssi on saanut minut harkitsemaan jatko-opintoja musiikkialalla. Tuskin minua kuitenkaan vielä seuraavana syksynä nähdään täysipäiväisesti koulun penkillä, mutta aika näyttää – tällä hetkellä olen enemmän kuin tyytyväinen työtilanteeseeni, kun saan tehdä kahta minulle hyvin tärkeää ja mielekästä työtä ja toteuttaa sekä visuaalista että musiikkipuolta minussa.


Viime vuonna tein yhteensä kuusi ulkomaanmatkaa – aloitin vuoden Balilla, matkustin maaliskuussa ystävien kanssa synttärimatkalle Berliiniin, kävin kahdesti Tallinnassa, ihastuin elokuussa Roomaan ja vietin viikon mittaisen rakkausloman Maltan auringon alla. Näistä etenkin positiivisesti yllättänyt Malta jäi mieleen, eikä pelkästään ihanan matkaseuran vuoksi, koko reissu onnistui vaan kaikinpuolin loistavasti. Löysin itsestäni myös palasen aktiivilomailijaa ja samalla ihastuin “alle viidessä tunnissa lämpimään keskellä sateista ja pimeää lokakuuta”-konseptiin.

Kuusi ulkomaanmatkaa (tai neljä, jos Tallinnaa ei nyt kuitenkaan lasketa) on mielestäni aika sopiva määrä matkoja yhdelle vuodelle, ja tavoitteenani on pysyä tänä vuonna suunnilleen samoissa lukemissa. Vaikka rakastan matkustaa ja nähdä uusia paikkoja, lentomatkustuksen päästöjen ja epäekologisuuden vuoksi yritän harkita jokaisen reissun tarkkaan ja panostaa määrän sijaan laatuun ja tehdä viikonloppupyrähdysten sijaan pidempiä reissuja. Aion myös panostaa lähimatkailuun entistä enemmän ja haluaisin myös  matkustaa Pietariin junalla – viimeksi kun olen käynyt itänaapurimaassamme, sitä kutsuttiin vielä Neuvostoliitoksi.


Viime vuosi oli myös ystävyyden ja rakkauden vuosi. Ystävien merkitys korostui elämässäni vahvemmin kuin koskaan aiemmin, opin luottamaan ja avautumaan vaikeistakin asioista entistä paremmin. Pitkästä parisuhteesta irtauduttua tajusin, että osana itsenäistymisprosessiani minun täytyy myös oppia pyytämään apua ystäviltäni ja kukaan ei oikeasti selviä täysin yksin. Sain myös paljon uusia ystäviä, lähennyin entistä paremmin muutaman vanhan ystävän kanssa ja yksi entinen ystäväni palasi takaisin elämääni, mikä on tuntunut isolta ja tärkeältä jutulta. Tänä vuonna haluan oppia kuuntelemaan ja huomioimaan kaikkia ystäviäni entistä paremmin, olemaan parempi ystävä. Viime vuonna sain paljon, tänä vuonna olen valmis antamaan.

Kaikista viimevuotisista uusista tuttavuuksista paras ilmaantui elämääni loppukeväästä. Nautin silloin elämässäni itsenäisyydestäni ja yksinolemisen voimaannuttavasta tunteesta, enkä kaivannut ihastumisia elämääni, mutta sieltä se silti tuli, täysin pyytämättä. Nyt olen vain äärettömän onnellinen, että uskalsin arveluistani huolimatta päästää uuden ihmisen elämääni ja ihmettelen vähän vieläkin onneani – vaikka heti ensitreffeilläkin oli hauskaa, niin enpä silloin tiennyt, miten upeaan ja ihanaan ihmiseen törmäsin. Parasta tulevassa vuodessa on se, että saan jakaa sen juuri tämän tyypin kanssa – odotan innolla tulevia seikkailujamme, reissuja, arkea ja kaikkea.


Lopuksi voin vain todeta, että viime vuosi oli varmasti varmasti elämäni paras. Uskon silti, että tästä uudesta voi tulla vieläkin parempi –  2018, olen valmis kaikkeen!