Yearly Archives: 2018

Uusin No Filter-jakso: Onko järkeä opiskella, jos ilman koulujakin pärjää?


Tällä kertaa No Filterissä puhutaan koulutuksesta ja urapolusta. Arttu ei koskaan ole päässyt pääsykokeisiin ja viettää parhaillaan kuudetta välivuottaan ja itse aloitin aikoinaan yliopisto-opinnot vahvasti keräämällä huimat yhdeksän opintopistettä ensimmäisen vuoden aikana. Voiko ilman koulujakin menestyä? Onko opiskelu oikeastaan ihan turhaa kun rahaa voi tienata ilmankin tutkintopapereita?

Kuuntele ja kommentoi, jätä ajatuksesi vaikka tähän blogipostaukseen tai @no_filter_podcast:in instagramiin!

Ps. huomasin tänään, että No Filter on iTunesin suosituimmat ohjelmat-listan kakkosena, WOW! Ihan mieletöntä että olette ottaneet meidät näin hyvin vastaan.

Runoja vai instagram-aforismeja? Kuuntelussa Rupi Kaurin Milk & Honey

Kaupallinen yhteistyö: Storytel


Olen aina mieltänyt itseni vähän sellaiseksi “runotytöksi”, mutten koskaan oikeasti ole ollut runotyttö. En ole kirjoittanut runoja tai älyttömästi lukenutkaan niitä. Runot ovat minulle tutumpia lauluissa, ne heräävät mielestäni kukoistukseensa vasta sävelien kautta. En silti sano, ettenkö pitäisi runoudesta, se ei vaan ole minulle kovin tuttu genre enkä jotenkin osaa tarttua runokirjoihin.

Nyt kuitenkin tartuin runokirjaan, tai oikestaan runo-äänikirjaan, nimittäin Rupi Kaurin esikoisteokseen nimeltään Milk and Honey. Rupi Kaur on siinä mielessä ehkä tavanomaisesta poikkeava runoilija, että hänen uransa on lähtenyt lentoon instagramin kautta ja tämä esikoisteos ja tämä esikoisteos on myynyt maailmanlaajuisesti miljoonia kappaleita. Runoista suurin osa on hyvin feministisiä ja ne kertovat muun muassa rakkaudesta, eroamisesta, satuttamisesta ja lopuksi toipumisesta.

Pääsin taas Storytelin lukupiiriin juttelemaan Kaurin teoksesta, tällä kertaa mukanani olivat ihana Laura Friman ja viime kerraltakin tuttu Meri Luukkanen. Meillä oli kaikilla vähän sama mielipide Milk and Honeysta: emme ihan hirveästi pitäneet siitä. Kaurin runoja ei voi väittää vaikeaselkoisiksi, mutta minun mielestäni ne olivat ehkä vähän liiankin helppoja, melkein enemmän latteita aforismeja kuin runoutta. Toisaalta, kuka minä olen määrittämään runouden rajan? Milk and Honey ei ollut ehkä minulle samaistuttava tai voimaannuttava, mutta se on ollut sitä silti miljoonille muille, enkä minä voi väittää heidän kokemustaan vääräksi.

Vaikka en voi sanoa pitäneeni Milk and Honeysta erityisen paljon, niin se on mielestäni silti tärkeä teos. Siinä oli myös kohtia joista pidin, esimerkiksi tämä upea kohta:

“i want to apologize to all the women i have called beautiful before i’ve called them intelligent or brave
i am sorry i made it sound as though
something as simple as what you’re born with
is all you have to be proud of
when you have broken mountains with your wit”

Keskusteluistamme nauhoitettiin taas podcast, jonka pääsee kuulemaan Storytellissä – jos et ole vielä ladannut sovellusta käyttöösi, niin Storytel tarjoaa nyt teille kaikille ilmaisen kuukauden kokeilujakson, jonka voi ottaa käyttöön täällä.



Suosittelen Milk and Honeyta kuitenkin kaikille, mutta etenkin heille, jotka eivät siihen muuten tulisi tarttuneeksi. Monella voisi olla sen monista runoista paljon opittavaa.

Kuvat: Eliel Kilkki / Nio

Vegaaninen piknik – viisi toimivaa reseptiä

Vegaaninen piknik - viisi toimivaa reseptiä
Kesäkuu ja piknik-kausi on täällä! Mutta mitä pakataan mukaan vegaaniselle piknikille? Periaatteessa ihan mitä vain, mutta itse rakastan helppoja salaatteja, piiraita ja helppoja pikkusyötäviä. Lisäksi aina täytyy olla mukana jotain makeaa. Jos piknikillä ei ole tarkoitus grillata, ei mukaan kannata ottaa mitään sellaista mikä ei ole enää kylmänä hyvää: esim. vaikkapa bataattiranut ovat tuhoontuomittu idea, ne nahistuvat ja löllistyvät hetkessä. Helposti pakattavat ja syötävät ruuat ovat parhaimpia, mielellään vielä sellaiset jotka voi vain kääräistä sanomalehteen, leivinpaperiin tai keittiöpyyhkeeseen ilman mitään kummempaa tarjoilualustaa. Tässä viisi omaa tämänhetkistä suosikkiani vegaaniselle piknikille – ohjeet sopivat hyvin myös vaikkapa tulevana viikonloppuna juhannuspöytään!

Parsakaalisalaatti

Parsakaalisalaatti on loistavaa picnic-ruokaa! Parsakaalin lisäksi joukkoon tulee kukkakaalia, viinirypäleitä, cashew-pähkinöitä, vegaanista “pekonia” ja majoneesikastike. Katso ohje täältä!


Rucola-marjakimara balsamicolla

Raikkaaseen kesäsalaattiin tulee mansikoita, mustikoita, vadelmia, viinirypäleitä, vesimelonia ja rucolaa. Päälle kaadetaan balsamico-kastike. Helppoa, raikasta ja maukasta.

Vegaaninen piknik - viisi toimivaa reseptiä

“Rikkaruohopiiras” eli vegaaninen feta-vuohenputkipiirakka bataattipohjalla

Hanna taikoi brunssillemme ihanan vuohenputkipiirakan, jossa hän käytti vegaanista “fetaa” eli Porlammin vegen vuustokuutioita. En yleensä innostu vegaanisista juustoista, mutta tässä piirakassa “vuusto” toimi mainiosti! Piirakka on lisäksi myös gluteeniton – resepti löytyy Hannan blogista!


Ruishampparit mustapapupihveillä

Miniruisbugrgerit syntyvät pieniestä saaristolaisleipäsistä, joiden väliin laitetaan mustapapupihvit (ohje täällä), avokadoa, tomaattia, vegaanista majoneesia ja hiukan dijon-sinappia. Saaristolaisleipä toimi burgereissa harvinaisen hyvin, mutta toki hampparit voi tehdä perinteisempäänkin sämpylään.


Kirsikkagalette

Tarvitset vain valmiin pakaste-lehtitaikinapohjan, kirsikoita, sokeria ja hiukan perunajauhoja. Pohjan voi tehdä myös helposti itse tällä raparperigaleten ohjeella, mutta mukavuudenhaluisempi kokki voi saada oikein mainion lopputuloksen myös oikomalla vähän taikinassa.

Laita lehtitaikina sulamaan huoneenlämpöön tunti ennen valmistamista, kauli se pehmeänä ympyrän muotoiseksi. Poista kirsikoista kivet ja puolita ne. Sekoita kirsikoiden joukkoon yksi desilitra sokeria ja 2 rkl perunajauhoja. Levitä kirsikkaseos keskelle lehtitaikinaa ja käännä reunat osittain kirsikoiden päälle. Paista 200-asteisessa uunissa rapeaksi n. 35-40 minuuttia. Anna jäähtyä ja vetäytyä rauhassa ennen tarjoilua.


Kuvat: minä, Stella & Mustarttu – kiitos myös Mari, Jarno ja Hanna piknikseurasta!