category: vegan

Vegaaninen punajuuririsotto

Vegaaninen punajuuririsotto
Olen viimeisen parin viikon aikana löytänyt ihan uuden vaihteen kokkailuun ja leivontaan, ja siihen on selkeä syy: oman puutarhan antimet. Miten voikin jokin ruoka maistua niin paljon paremmalta, kun raaka-aine on kaivettu itse maasta? Puutarhamökki on ollut meillä sen verran vähän aikaa, ettei itselläni ole tämän syksyn satoon onnistumiseen osaa eikä arpaa, mutta olen silti iloinnut täysin rinnoin sadonkorjuusta. On punajuuria, perunaa, viinimarjoja, karviaisia ja omenia (viimeksi mainittuja ehkä jopa hiukan liikaa), ja joka päivä olen googletellut erilaisia reseptejä, miten voisin hyödyntää noita herkkuja monin eri tavoin.

Minulle on usein kerrottu, ettei punajuuririsotto kuulemma maistu miltään ilman oikeaa voita ja parmesaania. Toisaalta olen tehnyt onnistuneesti vegaanisesti risottoa mm. sienistä, veriappelsiineistä ja parsasta, joten eiköhän punajuuriversiokin onnistu. Olen toisinaan käyttänyt parmesanin korvikkeena mm. violifen prosociano-valmistetta, mutta nyt kokeilin ensimmäistä kertaa raastettua macademiapähkinää, johon sain idean tästä reseptistä. Macademiapähkinämurun voi jättää hyvin poiskin tästä ohjeesta, sillä juustoa se ei korvaa, mutta se tuo kivasti pähkinäistä ja makua näyttää ulkonäkönsä puolesta täysin parmesanilta! Juustoisuutta tulee tähän risottoon oluthiivahiutaleista ja kermaisuutta kauratuorejuustosta.

Tässä siis mitä ihaninta satokausiruokaa, olkaa hyvät! Eikä tarvitse erikseen keitellä punajuuria ennen risottoon lisäämistä, sillä juuri nyt punajuuret ovat pehmeitä ja kypsyvät hyvin raasteenakin pehmeäksi risoton kanssa.

Vegaaninen punajuuririsotto
Vegaaninen punajuuririsotto (n. neljälle)

4 pienehköä tuoreen sadon punajuurta
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
3 dl risottoriisiä
2 rkl balsamicoa
1 tl kuivattua timjamia
1 tl kuivattua rosmariinia
n. 9 dl kasvislientä (1,5 kasvisliemikuutio)
1 rkl sitruunamehua
suolaa & pippuria maun mukaan
3-4 rkl oluthiivahiutaleita
150g kauratuorejuustoa (påmackan)
1/4 dl macademiapähkinää
tuoretta timjamia

Kuori punajuuret ja raasta ne raasteeksi. Kuori ja hienonna sipulit. Kiehauta vesi kasvislientä varten.

Kuullota sipuleita oliiviöljyssä pannulla miedolla lämmöllä. Lisää risottoriisi ja jatka kuullottamista, kunnes riisi on läpikuultavaa.

Lisää punajuuriraaste ja n. puolet kasvisliemestä. Kuumenna ensin kiehuvaksi ja hauduta sitten pikkuhiljaa kannen alla, lisää samalla sitruuna, timjami, rosmariini ja balsamico.

Lisää joukkoon kuumaa kasvislientä vähitellen pienissä erissä, niin että neste imeytyy riisiin – lisää uusi annos lientä vasta kun edellinen neste on kokonaan imeytynyt. Valmis risotto on hiukan löysää, ei missään nimessä kuivaa.

Kun risotto on valmista, sekoita joukkoon ravintohiivahiutaleet ja n. puolet kauratuorejuustosta. Mausta suolalla ja pippurilla.

Tarjoile kauratuorejuustonokareen, raastetun macademiapähkinä-murun ja tuoreen timjamin kera.


Mitä muuta ihanaa punajuurista voisi tehdä?

Loppukesän juhliin: Mansikkaraakakakku


Kun säät ovat olleet jo pian yli kuukauden ajan helteisen kuumia, mielen valtaa ajatus siitä, että kesä ei ehkä lopukaan koskaan. Että elokuussakin on vielä hurjasti aikaa järjestää pihajuhlia, puistopiknikkejä tai käydä muuten vain ulkona syömässä. Olen haaveillut koko kesän taas puutarhajuhlien järjestämisestä, ja jos säät pysyvät edes jokseekin kivoina vielä loppukuulle saakka, niin ehkä toiveeni toteutuu. Paikkakin olisi jo tiedossa, enää tarvii lyödä lukkoon ajankohta ja kutsua vieraat.

Tein vanhempieni luona käydessä pitkästä aikaa raakakakkua. Halusin tehdä jotain mansikkamaan antimista, mutta helteessä ei tee mieli mitään liian makeaa – siispä googlettelin erilaisia mansikkaraakakakkureseptejä ja löysin Vaneljan ja Tuulian pakkasmarjalle kehittämän ohjeen, johon ainekset löytyivät lähes suoraan kotoa. Koska en ehtinyt kauppaan, tein muutamia muutoksia raaka-aineiden puuttuessa: mantelit vaihtuivat auringonkukansiemeniin ja kookossiirappi agaveen. Kokonaisuus toimi silti hyvin ja kakku sai paljon kehuja, ei pelkästä ulkonäöstään. Jos et siis jaksa viettää kovin paljon aikaa keittiössä rehkien, niin tässäpä helppo ja kaunis kakkuidea loppukesän juhliin, vaikkapa niihin puutarhajuhliin.


Mansikka-raakakakku (vegaaninen & gluteeniton)

Pohja:

1,5 dl kaurahiutaleita
1,5 dl auringonkukan siemeniä
n. 5 kpl kivettömiä taateleita
ripaus vaniljajauhetta

Täyte:

5 dl cashew-pähkinöitä
1 dl tuoreita mansikoita
1 banaani
2 dl valitsemaasi kasvimaitoa (kaura, kookos, soija..)
3 rkl agave-siirappia
2 rkl sitruunamehua
1 dl kookosöljyä (sulanutta)
ripaus vaniljajauhetta

Pinnalle:

tuoreita mansikoita

Ennen kakun valmistamista laita cashew-pähkinät likoamaan n. tunniksi veteen.

Valmista kakkupohja. Laita tehosekoittimeen kaurahiutaleet, auringonkukansiemenet, taatelit ja vaniljajauhe. Sekoita kaikki tasaiseksi massaksi. Taputtele taikina leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle ja hiukan myös reunoille.

Valmista täyte. Lisää liotetut cashewpähkinät tehosekoittimeen, heitä joukkoon mansikat, pilkottu banaani, kasvimaito, kookosöljy, sitruunamehu ja siirappi. Sekoita tasaiseksi massaksi. LIsää täyte irtopohjavuokaan pohjan päälle.

Laita kakku pakastimeen vähintään 4 tunniksi, kunnes se on täysin jähmettynyt. Tarjoile hiukan sulaneena ja mansikoilla koristeltuna.

mansikkaraakakku
Herkullista viikonloppua kaikille!

Zero Waste-haaste: kokemuksia ja ajatuksia

Kaupallinen yhteistyö, Asennemedia ja Love Beauty and PlanetZero Waste-haaste: kokemuksia ja ajatuksia
Kerroin viime kuussa, että teen loppuvuoden ajan yhteistyötä Love Beauty and Planetin kanssa, joka on uusi kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ja täysin vegaaninen kosmetiikkasarja, jonka missiona on tehdä hyvää paitsi kauneudelle, myös planeetalle. Yhteistyön myötä sain haasteen pohtia sitä, miten juuri minä voin pienillä, päivittäisillä teoilla tehdä jotain maapallomme hyvinvoinnin eteen ja siksi päätinkin tarttua viikon kestävään Zero Waste-haasteeseen. Zero Waste on elämäntapa, jossa pyritään tuottamaan mahdollisiman vähän roskaa ja elämään muutenkin ekologisemmin niin asumisen, liikkumisen kuin kuluttamisenkin myötä. Viime keskiviikkona haaste alkoi, ja nyt on aika kertoa viikon aikana syntyneistä ajatuksista haasteeseen liittyen.


Mikä oli hankalaa?

-Olen koukussa vanulappuihin ja ahdistuin jo etukäteen siitä, että joutuisin elämään viikon ilman niitä. Päätin kuitenkin näprätä vanhasta t-paidasta kestovanulappuja, joita voisi pestä muun pyykin seassa – loistava idea, mutta näitä kestovanulappuja tarvittaisiin vielä ainakin 20 lisää, että ne riittäisivät tarpeisiini.

-Sorruin heti haasteen alkumetreillä tilaamaan noutoruokaa. Arttu oli kylässä, kysyi että tilattaisko safkaa ja vasta kun ruuat olivat ovella, tajusin mitä tuli tehtyä. Onneksi ruoka tuotiin kuitenkin kierrätettävissä pahvipakkauksissa ja paperikassissa, ei muovisessa. Noutoruoka ja take away-kahvit ovat paheeni, joista pitäisi päästä kyllä eroon.

-Tuntuu, että juuri kaikki vegetuotteet, kuten nyhtökaura, härkis, kaurajugurtit-ja maidot on pakattu pakkauksiin, joissa on muovia. Kuitenkin vegaanisen vaihtoehdon ympäristövaikutukset ovat niin pienet eläinperäiseen verrattuna, että niitä kannattaa kuitenkin suosia muovikorkinkin uhalla. Jätin nyhtökaurapakkaukset kuitenkin haasteviikolla kauppaan.

-Zero waste-elämäntapa vaatii suunnittelua ja ennakointia: aina pitäisi olla omat kassit ja kestorasiat mukana kaupassa, jos haluaa välttää kertakäyttötuotteiden ostoa. Jos viikon ruokalistan olisi suunnitellut etukäteen ja käynyt vaikka kerralla kaupassa ostamassa sitä varten tuotteet, olisi selvinnyt helpommalla. Hetkessä eläjälle ja fiiliksien mukana menijälle tällainen kurinalaisuus on oikeasti hankalaa.

Mikä oli helppoa, missä onnistuin?

-Tähän aikaan vuodesta on ihanaa olla zero waste, koska kaupat suorastaan pursuavat tuoreita marjoja ja kasviksia, joista suurin osa myydään vieläpä irtona. Esimerkiksi ihanan kesäkeiton ainekset sai ostettua kokonaan ilman yhtäkään pakkausta, kun kotoa löytyi valmiina kaurakermapurkki. Tänään aion tehdä kesäkurpitsa-sienipaistosta.

-Viikon aikana kävin mahdollisimman vähän kaupassa. Hyödynsin paljon kaappien jämiä ruuanlaitossa ja se oli tosi palkitsevaa! Tosi usein tuntuu ettei kotona ole mitään ruokaa, vaikka kaapit olisivat oikeasti täynnä. Viikon aikana syntyi kaappien kätköistä mm. lettuja, valkopapupasta ja herkullinen vegepizza. Monesti jo vähän nuhjaantuneen näköiset tomaatit tai kasvikset sopivat pizzaan, vaikkeivät tuoreina enää maistuisikaan.

-Olin lauantaina hyvän ystäväni Pajun häissä ja ilokseni sain huomata että häät oli järjestetty varsin zero waste-ystävällisesti: häiden menu oli kokonaan vegaaninen ja astiat ja kahvikupit oli kerätty kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Koristeluissakin oli hyödynnetty kierrätettäviä materiaaleja, esimerkiksi nimilappujen sijaan nimet oli kirjoitettu laatoille poispyyhittävillä tusseilla. Morsiamen upea mekkokin oli vanha entisöity 50-luvun vintagemekko.

-Kesällä on muutenkin helppoa elää tavallista ekologisemmin, kun pyörällä pääsee joka paikkaan ja valoja ei juuri tarvitse pitää päällä. Viikon aikana valitsin aina kävelyn ja pyöräilyn julkisten sijaan kun se oli mahdollista, ja tulin löytäneeksi ihan uusia kulmia rakkaasta kotikaupungistani. Mahtavaa!


Mitä opin Zero Waste-viikosta?

-Kestokassi pitäisi olla aina mukana. Trendikäs string bag mahtuu kätevästi tosi pieneen tilaan ja esim. Granitista saa tuollaisia hauskoja miniversioita, joihin voi kerätä myös punnittavat hedelmät. Toisaalta on hyvä tiedostaa, että kangaskassia pitäisi käyttää yli 250 kertaa, jotta se olisi muovipussia ekologisempi valinta – siksi toisinaan voi kaupasta ottaa ihan hyvällä omallatunnolla muovikassin ja käyttää sen roskapussina kotona.

-Aika usein sitä luulee tarvitsevansa jotain uutta, mitä ei todellisuudessa tarvitse lainkaan. Viikon alussa kriiseilin tulevien häiden asua, kun itselläni ei tuntunut olevan mitään sopivaa päällepantavaa. Kiersin monta kauppaa ja kokeilin monta eri kolttua, mikään ei tuntunut sopivalta. Lopulta päädyin käyttämään vanhaa mekkoa ja tanssin siinä ystävieni häät onnellisesti – en kertaakaan ajatellut edes omia vaatteitani, kun keskityin nauttimaan ihanasta päivästä.

-Zero Wasten tärkein periaate on kieltäytyminen ja vasta sen jälkeen karsiminen, kierrättäminen, korjaaminen ja kompostointi. Isoin haaste on siis yksinkertaisesti kuluttaa harkitummin, ostaa vähemmän. Miettiä jokaisen ostopäätöksen kohdalla, että tarvitsenko todella tätä? Näin haluan tehdä myös jatkossakin, haasteviikon jo loputtua.

-Aloin lajitella muovipakkaukset. Tajusin, että muovin kierrättäminen vähentää radikaalisti sekajätteen määrää. Jätekatokseemme on vastikään ilmestynyt muovinkeräys, joten muovin lajittelu on varsin helppoa. Keräykseen menevät muovipakkaukset voi huuhtaista kevyesti, mutta niitä ei tarvitse hinkata puhtaiksi – perussääntö on, että jos muovipakkauksen puhdistamiseen tarvitaan kuumaa vettä ja pesuainetta, on se järkevämpää laittaa sekajätteeseen. Love Beauty and Planetin tuotteet ovat korkkia lukuunottamatta täysin kierrätettäviä ja ne on valmistettu kierrätysmuovista, ja siksi myös uniikkeja, jokainen pullo on vähän omanmuotoisensa.

-Täydelliseen roskattomuuteen tai jätteettömyyteen ei kukaan pysty, mutta jokaisella pienelläkin valinnalla on merkitystä. Myös siksi, että asenteet muuttuisivat pikkuhiljaa siihen, että alkaisimme kaikissa valinnoissamme ajattelemaan myös ympäristöämme, emme vain itseämme.

Millainen voisi olla sinun pieni tekosi planeettamme hyväksi? Jos jaat kesän aikana oman ideasi hashtagilla #pieniätekoja ja #lovebeautyandplanet, voit osallistua tuollaisen suloisen kukkapyörän arvontaan. Pyöriä saa myös kesän ajan lainata ilmaiseksi vaikka koko päiväksi Pop Up-myymälässä, osoitteessa Unioninkatu 25.

ps. tämän viikon ajan päivitän myös Love Beauty and Planetin instagram-tiliä, joten siellä on luvassa myös vinkkejä #pieniätekoja-haasteeseen!