Viime vuonna ensimmäistä kertaa elämässäni tein sen, mistä olin haaveillut todella pitkään: matkustin jonnekin lämpimään keskellä kylmintä ja pimeintä talvea. Aurinkoterapia teki tehtävänsä ja tuntui, että ilman Balin-matkaa en olisi varmaan selvinnyt viime talvesta, joka oli muutoksentäyteinen ja rankka muutenkin. Päätin tuon reissun jälkeen, että vastedes joka talvi aion käyttää siivun palkastani siihen, että pääsen aurinkoon.
Olisi tietenkin täydellistä päästä taas vuodenvaihteessa kolmeksi viikoksi Indonesiaan tai muualle Aasiaan, mutta niin pitkän ja kauas suuntautuvan matkan järjestäminen on ainakin minulle vähän hankalaa. Vaikka yrittäjänä aikatauluni ovat suhteellisen vapaat, monet asiat sitovat minut tänne Helsinkiin ja viime vuonna jouduin reissumme vuoksi muun muassa perumaan osaltani sovittuja keikkoja ja harjoituksia – samoin vaikka joulua ja vuodenvaihdetta oli ihana juhlia tropiikissa ystävien keskellä, niin kaipasin myös perhettäni ja perinteistä joulunviettoa. Päätin siis tänä vuonna järjestellä lomani toisin: lokakuussa viikko ja helmikuussa toinen. Perinteiset syys-ja hiihtolomat.
Nyt istun lentokentällä kirjoittamassa tätä juttua ja tuntuu ettei loma olisi voinut tulla parempaan saumaan. Sää ei ole Helsingissä varsinaisesti hellinyt viime aikoina ja töiden ja opiskelujen kannalta breikki tulee juuri sopivasti ennen loppuvuoden hässäkkää. Kohteelta en odota juuri muuta kuin sopivasti lämpöä, aurinkoa ja rentoa oleilua – parasta ja jännnittävintä tässä matkassa on se, että pääsen viettämään sitä erään huipputyypin seurassa. Tämä on ensimmäinen yhteinen ulkomaanmatkamme: tällaisiin reissuihin latautuu aina paljon odotusta, jännitystä ja ehkä vähän pelkoakin. Toivotaan että takaisin tullaan entistäkin onnellisempina!
Arvaatko minne olemme matkalla? Kohde on pieni saari Euroopassa, valtion nimessä on viisi kirjainta. Vinkki: Postauksen kuvat eivät liity kohteeseen – ne on otettu viime kesänä varsin eksoottisessa lähiössä nimeltä Tapiola.
Kuvat: @omarelmrabt
