Kaupallinen yhteistyö: Merck & Asennemedia
Osallistuin muutama viikko sitten tilaisuuteen, jossa kerrottiin naisten hedelmällisyydestä ja sain haasteen kertoa seuraajilleni #hedelmällisyysherätyksestä.
Tästä aiheesta on vähän hankala puhua. Ehkä siksi, että haluan kyllä tulla joskus äidiksi, mutta sen sanominen ääneen tuntuu vähän pelottavalta. Olen aina tiennyt että haluan joskus lapsia, mutta juuri nyt ajatus tuntuu aika kaukaiselta. En ole parisuhteessa, eikä sellainen ole tämänhetkisessä elämäntilanteessani edes päällimmäisenä mielessä. Tällä hetkellä elämän täyttävät työt, opiskelut ja haaveet jatko-opinnoista – perhehaaveet sen sijaan siintävät jossain kaukana tulevaisuudessa. Tosiasia on kuitenkin se, ettei tässä asiassa aikaa valitettavasti ole loputtomiin. Vaikka muuten en ole koskaan kärsinyt minkäänlaisesta ikäkriisistä, niin lasten saamisen kannalta ikä on aika kriittinen tekijä ja aiheuttaa kieltämättä välillä vähän ristiriitaisia tunteita: pitäisikö minun huolestua hedelmällisyydestäni?
Hedelmällisyydestä liikkuu erilaisia harhakäsityksiä, mutta lääketieteellinen tosiasia on, että hedelmällisyydellä on olemassa aikaikkuna. Vaikka muutoin sanonta “nelikymppinen on uusi kolmikymppinen” voikin pitää paikkansa, niin tässä asiassa ei ole niin. Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan hedelmällisyys alkaa kuitenkin jo laskea 25 ikävuoden jälkeen ja raskaaksi tulo vaikeutuu selvästi 35 ikävuoden jälkeen. Jokaisen kolmekymppisen olisi siis hyvä tiedostaa, ettei aikaa ole loputtomasti. Hedelmällisyys on kuitenkin yksilöllistä, ja siihen vaikuttavat muutkin tekijät kuin ikä, kuten elintavat (paino, tupakointi, alkoholi) ja krooniset sairaudet.
Hedelmällisyydestä on ihmisillä yllättävän paljon harhakäsityksiä. Väestöliiton kyselytutkimukseen vastanneista 20–50-vuotiaista miehistä 40 prosenttia ei joko osannut sanoa, missä iässä hedelmällisyys alkaa laskea, tai arvioi naisen hedelmällisyyden laskevan merkittävästi vasta neljänkympin jälkeen. Myös naisista joka viides arvioi, että hedelmällisyys alkaa laskea merkittävästi vasta 40-vuotiaana.
On kaikin tavoin hienoa, että nykymaailmassa naisella on mahdollisuus valita, haluaako ylipäätään tulla äidiksi. Kaikki eivät halua hankkia lapsia nuorena, vaikka hedelmällisyyden kannalta se olisikin paras aika. Itse menin naimisiin nuorena ja tilanne olisi silloin ehkä ollut käytännön tasolla otollinen lapselle, mutta en kuitenkaan ollut henkisesti valmis äidiksi. Ei ole kenenkään etu, jos nuoria naisia syyllistetään syntyvyyden laskusta tai painostetaan synnytystalkoisiin, mutta surullista on sekin, jos tietämättömyyden takia kovin moni lykkää lapsen yrittämistä liian pitkälle. Tärkeintä on se, että ihan jokainen saa tehdä päätöksen omasta lisääntymisestään ihan itse, mutta tietäen kuitenkin faktat ja riskit.
Miten omaa hedelmällisyyttä voi sitten arvioida? Kuukautisten säännöllisyyttä kannattaa tarkkailla, sillä lyhyt kierto voi kertoa munasarjan vanhenemisesta. Omalta äidiltään kannattaa myös kysyä vaihdevuosien alkamisesta – jos äidin menopaussi on alkanut varhain, niin on mahdollista että silloin hedelmällinen aikaikkuna on tavanomaista pienempi. Lisäksi ammattilaiset voivat tehdä arvioita verestä mitattavilla hormoneilla tai gynekologisella ultraäänitutkimuksella. Omaa hedelmällisyyttään voi myös edesauttaa terveellisillä elämäntavoilla, sillä mm. ylipaino, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja stressi vaikuttavat heikentävästi hedelmällisyyteen.
Olisi hienoa kuulla millaisia ajatuksia tämä aihe teissä herättää – oletko tietoinen hedelmällisyyteen liittyvistä faktoista ja miten se on vaikuttanut ajatuksiisi lapsien hankkimisen suhteen?
